 |
| Täällä on tien varsilla minusta tosi kauniita heiniä. |
Lähdin liikkeelle Anchoragesta 2.8.2013, joten tämä oli
ensimmäinen ajopäivä kolmatta kuukautta varsinaisesti matkalla. Kahdessa kuukaudessa siis etenin n.
6000 km. Olin illalla katsonut pikaissti gmapista
pyöräilyreittiä tänne. Matkaa sen mukaan oli n. 140 km.
Navigaattorini ei suostunut moiseen suuntaa lähtemään millään ja ajoin sen
mukaan sitten rannikolle, alkumatkan aivan eri reittiä. Lopputulos oli
kuitenkin sama, 140 km, paljon mutkia matkassa.
Mielikuva eteläkalifornian rannikosta voisi olla jotakin. Jos
se on tällainen, niin totuus on ihan erilainen kuin mielikuva. Lähdin aikaisin aamulla
hieman sisämaasta. Aamu oli viileä ja vaatetta oli päällä. Parisataa metri’
nousua ja nopeasti lämpenevä ilma tekivät sen, että pian olin T-paitasillaan.
Mutta kun rannikko lähestyi, alkoi vaateiden suhteen vastakkainen liike,
takaisin takkia päälle. Muutaman päivän poissa ollut sumu oli taas läsnä ja
mereltä huokui hyvin kylmän tuntuinen viima.
En tiedä, virtaako mereen vesi jäämereltä vai miksi tuo rannikko on niin
mahdottoman kylmä. Ei minua ainakaan
huvittaisi asumaan paikkaan, jossa sumu on jokapäiväinen vieras iltapäivään
asti ja ilma niin kylmä kuin se on. Mutta voihan olla, että se nyt vain on
tähän vuoden aikaan kuuluva ilmiö.
Tapasin päivällä eläkeläispariskunnan Coloradosta. Olivat
lähteneet Vancouverista matkaan siis polkupyörillä ja aikoivat ajaa Mexicoon. Olivat
sekä hyväkuntoisen että hyväntuulisen näköisiä. Kävi vähän kateeksi. Pyöräilijöitä näin taas tänään pitkin päivää.
Tuolla välillä oli taas joku leikkimieline turnee menossa, kun ajoivat
numerolappujen kanssa. Monta tervehdystä ja kysymystä päivän mittaan kuulee.
Tänään meni aika myöhäiseen majoittuminen. Heräsin kyllä kymmentä vaille kuusi, mutta
tuo mäkinen matka ja olihan sillä toki mittaakin vaati oman aikansa. Koitan vielä
vilkaista, josko löytäisin huomiseksikin edullisen majapaikan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti