maanantai 12. marraskuuta 2018

Ajatuksia ….liikunnasta ja vähän muustakin?




Olen aina silloin tällöin pohtinut motivaatiotani blogin kirjoitukseen. Niitä kirjoituksia on kertynyt jo aika monta. Jos oikein ymmärrän itseäni, niin ne motivaationikin ovat vaihdelleet ajan kuluessa. Sieltä löytyy varmasti hyvin raadollisia motivaatioita kuten itseni esiin tuominen, hyväksynnän hakeminen, kunnian ja maineen hakeminen jne. Voisin kertoa niistä enemmänkin, mutta jätän toiseen kertaan. Matkan varrella olen tajunnut, että ei näitä minun kirjoituksiani kovin moni lue. Jos jätetään joukko itsekkäitä motivaatioita pois, sieltä löytyy  kaiketi keskeisimpänä alkupuoleen alkoholin haitoista kertovat kirjoitukset  (ja omakohtaiset kokemukset sekä syyllisyys niiden suhteen).  Sittemmin pääasallinen motivaationi on ollut terveistä elintavoista puhuminen ja mitä etua liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta saattaa olla. Ne eivät ehkä ole kovin seksikkäitä aiheita, varsinkaan kun katsotaan TV:n viihdeohjelmien tarjontaa; Selviytyjät, love island, ensitreffit alttarilla, suurin pudottaja, alastomat treffit, paratiisihotelli, rikkaitten deittipalvelu …….  Mutta ovat olleet minun elämäni sisältöä jo tovin aikaa ja jaan niissä aika rehellisesti omaa kokemustani tänä päivänä. Jos ei muuta, niin toimivat nämä ainakin jonkinlaisena päiväkirjana itselleni.

Kävin syysuussa parin viikon pyörälenkin Irlannissa. Kotiin paluuni jälkeen meni viisi päivää ennen kuin hyppäsin ensi kertaa pyörän selkään. Varapyöräni, matkapyörä oli vielä paketissa. Olin toki käynyt kuntosalilla pari kertaa, mutta pyöräilyrytmin aloitus viivästyi taas kerran, vaikka minun pitäisi tietää varautua siihen.

Liikunnan ja terveiden elämäntapojen osalta ongelmaksi muodostuu hyvin monessa tapauksessa jonkinlainen muutosvaihe, saumakohta kahden tilan välillä tai jokin tapahtuma. Hyvä tai huono. Kuten lomamatka, lapsen syntymä, juhlat, rakastuminen, asunnon tai työpaikan vaihto, … Tai niitä ikävämpiä asioita, sairaus, avioero, työttömyys, läheisen kuolema,….. Ei tapahtuman tai tilanteen tarvitse olla edes dramaattinen, kunhan se katkaisee rytmin.

Nuorena kaikki säännöllisyys saattaa tuntua kahlitsevalta. Mutta säännöllisellä rytmillä on monia hyviä asioita, varsinkin, jos rakentaa oman rytminsä tietoisesti ja harkiten. Poimii siihen mm. liikuntaa, ravintoon ja lepoon liittyviä hyviä rakennuspalikoita. Säännöllinen rytmi tuo turvaa ja levollisuutta. Se auttaa säilyttämään hyvät tavat ja tottumukset. Vatsa toimii melkein minuutin tarkkuudella, unikin saattaa tulla kun sen aika on ja nälän sekä kylläisyyden tunteet vaihtelevat säännöllisten ruokailuaikojen puitteissa.
 Oikeaan elämään kuitenkin kuuluu myös kaikkea sitä, mitä yllä mainitsin. Silloin rytmi joko pyrkii katoamaan tai katoaa pakosta. Jos flunssa yllättää liikunta katoaa pakosta. On varmaan monia muitakin tapahtumia, jolloin näin käy. Aina ne muutos- tai saumakohdat elämässä eivät kuitenkaan välttämättä vaadi esimerkiksi liikunnan suhteen katkoa, kunhan vain asian tiedostaa. Työmatkalle voi ottaa lenkkivarusteet mukaa tai valita hotellin jossa on kuntosali. Lomamatkalla voi varata aikaa liikunnalle ihan kunnolla ja saa palatessaan huomata, että loma aidosti piristi kun on liikkunut pelkän makoilun tai mikä pahemaa , alkoholin kittaamisen sijasta. Toki esimerkiksi lomalla ruokailu varmasti muuttuu, mutta siihenkin voi suhtautua tietoisesti ja valita terveellisempiä vaihtoehtoja. Usein varsinkin miehillä avioero sotkee elämänrytmin todella pahasti. Emotiaalinen kriisi saattaa eristää sosiaalisista suhteista, ruokailu ryöpsähtää aivan retuperälle ja tilalle tulee alkoholi ja liikkumattomuus. Parisuhteen kariutuminen on varmasti monille todellinen kriisi, mutta kaikki tuo vain pahentaa tilannetta. Se rytmi olisi tässäkin yksi tekijä joka helpottaisi elämää, ahdistusta, masennusta.

Minun itsesuojeluvaistoni kehottaa palauttamaan muutosvaiheiden tai saumakohtien jälkeen rytmin niin nopeasti kuin mahdollista. Tai jos vanha rytmi ei ole mahdollista niin sitten täytyy luoda uusi. Tärkeintä on, että minä luon sen rytmin itse tietoisena enkä anna sen muodostua sattumanvaraisesti ja harkitsemattomasti. Sillä silloin minä kellun kuin paska laineilla, sattumanvaraisesti ja tuulen vietävänä.

Kirjoitan omasta kokemuksestani. Ehkä se ei päde kaikkiin, mene ja tiedä. Olen keskustellut parin kovia kokeneen ystäväni kanssa jotka tuntuvat päätynen samankaltaisiin ajatuksiin. Elämästäni toki löytyy kovin paljon asioita, joista kenenkään ei kannata ottaa oppia. Joku viisas sanoi lisäksi, että (David Richo) ei pidä opettaa, jos ei pyydetä petusta. Siispä sanon, että tarjoilen kokemuksia yrittämättä opettaa (Ainakin välillä yritän sitä).