maanantai 29. tammikuuta 2018

Gran Canarialla

Pyörämatka Gran Kanarialle


Olen käynyt useaan otteeseen Manner-Espanjassa pyöräreissulla.   Vaihtelun vuoksi ja aikataulusyistä päätin tällä kertaa kokeilla Gran Canariaa. Olen suhtautunut saariin hieman epäluuloisesti, kun olen ajatellut, että ne on äkkiä koluttu. Toisaalta  nyt ajattelin, että täällä olisi tähän aikaa vuidesta lämpimämpää kuin esimerkiksi Malagan ympäristössä, jossa viime keväänä olin hieman myöhempään kuin nyt olen täällä.  Mielikuva taisi ainakin tällä kertaa olla väärä. Tarkistin juuri tämän päivän säätiedot ja Las Palmasiin luvattiin maksimissaan 14C ja Malagaan 20C!


Minulla on kuntoni säilyttämiseen vahva motivaatio, suoraastaan erittäin vahva pääosan ajasta. Ja senkin aikaa, kun se motivaatio ei ole niin vahva, käytän tilalla itsekuria.  Ajattelen, että olen jotenkin vaurioittanut hermostoani aikaisemmilla elämäntavoillani ja siksi olen rauhaton ja tarvitsen aina toimintaa.  Toimettomuus on myrkkyä ja siksi haluan säilyttää toimintakykyni niin kauan kuin mahdollista ja teen sen eteen sen mitä minuulla on tehtävissä. Loppu jää sitten Luojan huomaan.  Toisaalta, hyvä kunto lisää mukavuusaluettani jamahdollistaa minulle monia asioita, jotka eivät muutoin olisi mahdollisia. Siispä liikun ja aika paljon siitä pyörällä.  Toki on monta muuta mielenkiinnon kohdetta mutta silti ehdin viime vionna ajella hieman yli 11 000 km.


Tämä paikka, Gran  Canaria näyttää olevan aika suosittu pyöräilykohde. Teillä liikkuu paljon minua nuorempia ja parempikuntoisia pyöräilijöitä. Myös joitakin kutakuinkin ikäisiäni ja silti luultavasti parempikuntoisia pyöräilijöitä. Pitää muistuttaa aina toisinaan itselle, että keskittyisin vain omaan tekemiseeni, jokaisella muulla on oma taustansa ja kuntonsa eikä se kuulu minulle. Paikkana tämä on kyllä ollut ainakin osittain pettymys. Täällä on tosiaan ollut kylmempää kuin olin  odottanut. Mutta se ei oikeastaan ole se pääasia. Pääasia on, että nyt kymmenisen päivää täällä oltuani täällä on ollut joko kova tai erittäin kova tuuli. Osin vaarallisen kova. Tuuli on pyörinyt tuossa 48 km/ h paikkeilla ja sopiva puuska tuolla kapeilla teillä meinaa heittää ukon rotkoon!  Lämpötila on ollut täällä alaalla noin 17C (tänään luvattu 14C) ja tuolla 900 m:n korkeudessa eilen n. 6C ja kun se on kovan tuulen kanssa vettä vihmoen,  se on aika raikasta. Minulla on  kyllä hyvät vaateet ja kun liikun  retkipyörällä laukun kanssa, on mistä vaihtaa. Ts. sen lämnpötilan kanssa kyllä pärjään.  Tiet sisämaahan ovat kohtuullisen jyrkkiä ja nousuja kertyy päivässä helposti yli 1500 m:n, mikä kyllä tuntuu jaloissa.  Minulle 2 km alkaa olla se yläraja.


Tuulen takia olen sitten koittanuty suunnitella matkareittejäni siten, että iltapäivällä ei väsyneenä tarvitseisi ajaa kovin pitkiä matkoja  vastatuuleen. Tämä on luonnollisesti rajoittanut reitinvalintaani. Sisareni tuli osaksi aikaa matkalle ja hän on saanut viettää päivisin aikaa paljon yksinään kun minä olen ollut pyörän selässä. Hän lähtee tällä viikolla takaisin kun itse jään vielä viikoksi. Ajattelin silloin hieman laajentaa reviiriäni ja käydä kiertämässä koko saaren. Kuvittelin siihen menevän 2 – 3 päivää aikaa riippuen reitinvalinnasta.
Sisareni on huolehtinut uimapuolesta. Minä en muistanut ottaa edes uimahousuja mukaan.



Olen nyt ajanut kaksi 4. päivän jaksoa. Takana Suomesa oli useampi kuukausi vain lyhyitä lenkkejä. Kunnon kestävyyskunto lähtee kyllä putoamaan aika pian kun pitkät lenkit jäävät pois. Pitkillä tarkoitan sellaista 6-8 h:n tehollista liikuntaa. Viimeksi ajoimme puolisoni Marikan kanssa syyskuussa Pariisiin, jolloin tuli pidempiä päivämatkoja. Toisaalta olosuhteet olivat lähes koko ajan kevyitä, vuoristoa matkalle ei sattunut.  Kyllä tämä varmasti harjoitusleiristä käy sillä rasitusta kyllä tulee. Sen kyllä olen päättänyt suhteellisen varmasti, että minulle tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta pyörällä täällä. Jollakulla toisella toiseen aikaan ja ehkä toisella saarella täällä (Lanzarote tai Furte Ventura) on ollut aivan toisenlaiset kokemukset. Juttelin yhden mummin kanssa ja sen verran kuin ymmärsin hänen espanjaansa, hänkin selitti, että täällä on tänä talvena ollut poikkeuksellisen tuulista.  Sitten täytyy sanoa vielä yksi asia. Minä olen alkanut kaivata kotiin. Minulla on aikaisemmassa elämässä kuukausien yhtäjaksoisia matkoja takana ja nyt kolme viikkoa alkaa tuntumaan ikuisuudelta. Ilmeisesti minulla on hyvä olla kotona koska näin on. Ehkä on aika alkaa oleptella joitakin toisia tapoja täyttää aerobisen liikunnan tarvettani kuin matkustaa viikokausiksi ulkomaille?