 |
| Aika surkeita alueita ovat aikoinaan intiaaneille antaneet? |
Olin illalla sen verran väsynyt, että nukuin pitkään (6:30).
Ajattelin, että tänään on helppo päivä, lyhyt matka. Huomasin nyt, että osaan kaupungeista on
merkitty korkeus karttaan. Eilisen majapaikkani kohdalla oli 600 jalkaa eli noin
200 m ja tämän Kingman:in kohdalla 3341
jalkaa, eli noin kilometri. Ja yli kilometrin minun piti nousta tänään ja
matkaakin kertyi lopulta 108 km, eli ei se ihan lepopäivä ollut tämäkään.
Ilma oli hyvä tänäänkin. Toissapäiväisen majapaikkani respa
kehuikin, että kesällä on liian kuuma, että nämä ovat hänenkin mielestään
ihanteelliset ilmat. Tie erkani heti
aamusta Colorado-joesta nousten yhden mäen yli. Mäeltä laskeuduttiin tasaiselta näyttävään
laaksoon, jota pitkin ajelinkin sitten lähes lopun päivää. Laakso ei kuitenkaan ollut ihan tasainen,
sillä sykemittariini latoi pikkuhiljaa metri toisensa jälkeen korkeutta, niin
että täällä Kingman:issa sitä tosiaan oli hieman yli kilometrin verran. Tämän paikan
kautta kulkee muuten se kuuluisa 66-tie. Voisin jatkaa sitäkin pitkin, mutta
olen nyt tehnyt vähäksi aikaa tarpeeksi ylimääräisiä mutkia.
 |
| Karun kaunista maisemaa. |
Jossain välissä muutama kymmenen kilometriä ennen Kingman:ia
oli tien yllä sähköinen ilmoitustaulu, jossa luki että Grand Canyon on
suljettu! Kun saavuin thän majapaikkaan, kysyin asiaa ensimmäisenä
vastaanottovirkailijalta. (Mukava nimi tuo virkailija. Jos kysuisi, mitä tekee,
vastaisiko, että hän tässä vähän virkailee?) Joo, kyllä se on suljettu, siis Grand Canyonin
luonnonpuisto. Tiellä on puomi eikä sinne pääse niin lähelle, että mitään
näkisi! Toki siellä olisi toinen paikka,
pikkutie, jota pitäisi ajaa ehkä 100 km yhteen suuntaan ja palata sitten samaa
reittiä takaisin eikä perillä ole majoituspaikkaa? Siis kahden päivän reissu
pyörällä. Olen tehnyt tässä jonkinmoista lenkkiä asian takia joten totta kai se
harmitti ja sanoinkin sen. Kun sitten
olin huoneessani suihkussa, samainen virkailija soitti ja kertoi kuulleensa,
että se kanjoni ”avattaisiin” huomenna. Tämä kaikki liittyy siihen, että
hallitus ei saanut nostettua sitä lainakattoa.
En aio ottaa murhetta yhdysvaltain lainoista. Ilmeisesti liikevaihtovero
on 10%:n luokkaa ja polttoaine maksaa
alle 4 dollaria gallona. Jos oikein laskin, niin halvempi niistä noin 56
centtiä. Maa haluaa elää velaksi ja niinhän se ikävä kyllä on Suomessakin.
Pidän huomenna vapaapäivän. Olen ajanut taas 5 päivää, noin
650 km. Kokonaismatka on nyt 7100 km.
Olen kaksi kertaa aikaisemmin ajanut suunnilleen saman verran, Suomesta
Gibralttarille ja sitten Roomasta Turkkiin. Vielä yksi matka on tätä pidempi,
Turkista Suomeen ja siihen saankin polkea vielä tovin. Koitan huomisen aikana mm. tutkailla, miten
jaan matkani Grand Canyonilla käyntiin.
Alustavasti näyttää, että tulisi ainakin yksi pitkä ajomatka joten
koitan levätä huomenna oikein urakalla.
Loppumatkasta oli senkaltaisia kalliomuodostelmia, joita
olen ihaillut Tex Willerin sivuilta. Ts
paikassa on muutakin historiallista kuin road 66. Tie on tänäänkin ollut pääosin hyvää
ajettavaa ja pidän näistä maisemista, joissa näkee kauas. Autiomaata kuitenkin taitaa riittää vielä toviksi
aikaa, joten enköhän saa siitä kyllikseni, ennen kuin se kokonaan loppuu. Katsotaan, keksinkö huomenna jotakin
sanottavaa. Niin, kerroin tässä FB:ssä muutama päivä sitten, että jos joku
haluaa minut FB-kaveriksi ja siten tukea matkani teemaa, niin lähettää
kaveripyynnön. Sain muutamia
kaveripyyntöjä joihin vastasin myöntävästi ja heti näkyi jonkinmoinen pyrähdys
sivun tykkääjien joukossa. Jos muistan,
niin katson lähiaikoina tilastoa sekä FB:n että Blogin osalta. Viimeisen kuukauden lukutilaston muistankin
blogista, se on hieman yli 8000, eli juttuja on katsottu yhteensä keskimäärin
jo lähes 300 kertaa päivässä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti