torstai 28. marraskuuta 2013

28.11.2013 Merida

 
Kansallispukuisia naisia vilkkaan keskusaukean reunalla pikkukaupungissa.

Kuuntelin yöllä satavan, mutta puoli seitsemän jälkeen liikkeelle lähtiessä oli jo melkein kuivaa ja taivas alkoi seljetä vähitellen.  Päivä oli viilein pitkään aikaan, mutta silti tarkenin huomioliivillä. Kylällä oli ennen seitsemää jo täysi tohina. Polkupyörätaksit ajelivat edestakaisin ja ihmettelin, että ne näyttivät kuljettavan myös koululaisia kouluun?
Tie tänne Merida:aan oli moottoritietä ja sivulla kulki pienempi tie, joka kulki kylien läpi. Ajoin osan niiden läpi ja osan ohitin moottoritietä.  Näissä pienissä kaupungeissa oli kaunis keskusaukea ja niistä se oli helppo löytää.  Aamulla juodessani kahvia leipomossa, yksi isäntä jututti minua ja kyseli matkastani. Vaohdoin vastahakoisesti englantiin, jota hän puhui sujuvasti. Kun kerroin matkareittini, hän sanoi olevansa tulosta McAllenista , Mexicon ja USA:n rajalta ja ajaneensa autolla sieltä monta päivää.
Mietin tänään sitä, miten tavattoman suurta huomiota saan osakseni ja sitä kuinka ystävällisesti ihmiset minua  kohtelevat. Ajattelinko, että muodostankohan minä jonkinlaisen symbolin ihmisten unelmille tai jollekkin, koska en minä sitä muuten osaa selittä. Täällä on kyllä viikon päivät tullut vastaan joka päivä paikallisiakin pyöräilijöitä. Nuoria miehiä, joilla on uskonnollisia symboleja mukanaan ja iso muovikori tarakalla tavaroita varten. On niin kuin olisivat jollakin pyhiinvaellusmatkalla. Kyselin kahdelta heistä, kun satuttiin samalle paikalle vettä ostamaan, minne ovat menossa.  Olivat vähän nihkeitä puhumaan ja kun en kahdella kysymällä saanut selvää, niin jätin asian silleen. 
Eilen nettiä ei ollut ollenkaan, puhelimen netti toimi. Tässä paikassa on netti, tuntuu kyllä olevan toivottoman hidas.  Lämmintä vettä ei tullut tässäkään paikkaa, mutta olen jo alkanut tottumaan kylmiin suihkuihin. Pyörä on toiminut ongelmitta viime päivät ja niin on mieskin. 



Ei kommentteja: