maanantai 4. marraskuuta 2013

4.11.2013 Falfurrias

Laitoinpa tällaisen ajankohtaan liittyvän kuvan jonka nappasin tiepuolesta. 

Mietin illalla, että pidänkö lepopäivän Alicessa vai koitanko ajaa McAlleniin. Tämä ratkaisuni oli siltä väliltä, ajoin pienen pätkän, joka sekin tuntui lopussa raskaalta.  Kilometrejä tänään vain 64, mutta ne ovat poissa huomisesta matkasta. Toivottavasti ehdin nyt pidemmän illan aikana palautua, että taival huomenna onnistuu. Tuuli vastaan on nyt aika kova. Maasto on muuten helppoa, mutta se ei paljon auta. 
Raittiuden ystävät Ry, valtakunnallinen järjestö julkisti tänään ”Vuoden 2013 raittiusteko-tunnustuksen” minulle. (http://raittiudenystavat.fi/raittiudenystavat/tapahtumat/vuoden-raittiusteko-2013-tunnustus-ahti-aunolle.html). Ajattelen itse enemmänkin, että se on tunnustus tälle ajatukselle, mitä koitan edistää, siis päihteetöntä / päihdehaitatonta elämää. Ensi reaktioni asiaan oli, että eihän nyt minulle, enhän minä ole mitään. Mutta sitten aloin ajatella, että he ovat asiaa harkinneet ja tähän päätyneet, kunnioitan sitä päätöstä ja koitan elää sen mukaan.
Mutta tällä toiminnallani ei olisi mitään merkitystä ilman blogini ja FB-sivuni lukijoita, tukijoita ja tykkääjiä. Siksi se tunnustus on koko sille joukolle, joka tähän osallistuu.  Samalla toivoisin niiltä, joilla todella on halua tehdä asialle jotakin, omalla toiminnallaan edistävän tätä tempausta, tykkäämällä FB-sivusta ja pyytämällä ystäviään tykkäämään siitä. Se on kannanotto asiaan, selkeä kannanotto. Eikä tarvitse olla ”raivoraitis” tykätäkseen. Olen moneen kertaan sanonut ja varmaan tulen sanomaankin, että olisi koko yhteiskunnan etu jos haitallinen juominen vähenisi. Jopa niiden etu, jotka sitä alkoholia käyttävät haitallisesti tai erittäin haitallisesti. Terveydenhoitohenkilökunnalla olisi pienemmän asiakasmäärän takia enemmän resursseja paneutua heidän asiaansa.
Onhan minulla tunne, että en ole tällä matkallani yksin, niin monta mieluista kommenttia on blogiini ja FB-sivulle tullut.  On tullut myös viesteinä ihmisiltä, jotka ovat tajunneet juovansa liikaa ja ovat halunneet kuulla siitä, miten siitä viinasta voisi päästä eroon.  Toivon, että elämäni aikana pääsisin asiasta kertomaan vielä mahdollisimman monelle sellaiselle joka sen haluaa kuulla. Mutta onhan tällä matkallani toki monta muutakin funktiota. Yksi on se, että toimimalla määrätietoisesti rapakuntoisesta viisikymppisestä voi tulla hyväkuntoinen kuusikymppinen. Toinen on se, että kun asioiden eteen tekee määrätietoisesti töitä, ne voivat onnistua.  Minun visioni syntyi nähdessäni aamu-TV:ssä jonkun Suomalaisen (en ikäävä kyllä noteerannut silloin  nimeä) palaavan välimereltä pyörällä. Oli käynyt pätkän Tunisian puolella. Heitin silloin vitsinä, että ajan Gibraltarille. Mutta sitten aloin määrätietoisen harjoittelun.  Isälläni oli tapana sanoa, että ”köyhä ei korkealta tipahda”.

Mutta toivon onnea matkalleni. Sillä on onnea silloin, jos pysyn terveenä, paikat kunnossa ja muuta matkan jatkumisen edellytykset kohdallaan. Mutta ennen kaikkea sillä on onnea silloin, jos tämä reissu saa aina silloin tällöin jonkun harkitsemaan omaa elämäänsä ja käyttäytymistään, asenteitaan ja muuttamaan niitä ehkä hieman parempaan suuntaan. Jos kyseessä sattuu olemaan vaikea tapaus, niin voin vakuuttaa, että pienet kosmeettiset toimenpiteet eivät auta. Yleensä tarvitaan täysremontti. Näillä vakavilla tapauksilla tarkoitan alkoholismia tai vakavasti ylipainoista ihmistä.  



4 kommenttia:

Juho kirjoitti...

Mielenkiintoinen retki. Olen seurannut blogia alusta lähtien ja aina google mapsista, missä sitä milloinkin olet menossa. Olisi mukava kuulla reittisuunnitelmaa Meksikon osalta, jos olet sitä jo miettinyt.

Anonyymi kirjoitti...


Hei,

Blogisi on todella mukavaa luettavaa! Löysin sivusi joku aika sitten sattumoisin ja olen siitä asti seurannut matkaasi. Samalla olen lukenut myös vanhempia matkakertomuksia euroopan touriltasi.

Aiheesi kosketta myös itseäni ja se siitä tekeekin mielenkiintoisen. "Löysin" tänä kesänä pyöräilyn ja koen hyvän olon tunnetta sen johdosta. Kilometrejä ei tosin ole kuin reilu tuhat, mutta siinäkin on lähes tuhat enemmän, kuin aiempina kesinä...

Onnea ja myötätuulta matkallesi nyt ja tulevaisuudessa!

Hengessä mukana Raimo.

Anonyymi kirjoitti...

Matti Rämö on se mies, jota muistelit. Hän kirjoittaa myös matkoistaan.

Ahti Auno kirjoitti...

Kiitoksia kommenteista.