10.11.2013 Aldama

Maisemaa loppupäivästä aika läheltä tätä Aldamaa.

Yö  oli hieman rauhaton, naapureiden myöhään jatkunut TV:n katselu ja yli-innokas kukko, joka kiekui ensimmäiset  kerrat  jo ennen iltakymmentä. Linnut pitivät muutoinkin aika reipasta konserttia. Tästä voinee päätellä hieman majapaikkani eristystasosta.  Mutta aamu tulee, on aina tullut, kaikesta huolimatta.

Koska matkaa oli tänään lyhyemmästi  kuin eilen, otin rennommin.  Aamukahvit paikallisella huoltamolla ja sitten matkaan. Tänääkin niitä asepartioita piisasi,  mutta ilmeisesti alan jo tottumaan.  Pari tuntia ajettuani pysähdyin risteykseen, jossa oli pari asepartioautoa, toinen tutkimassa eläimiä kuljettavaa rekkaa risteyksessä olevan kaupan kohdalla. Menin kauppaan ja pyysin kuumaa vettä kahvia varten. Minulla olisi itsellä ollut pussikahvia. Myyjäätäti meni kotinsa puolelle ja keitti veden ja toi sieltä kaikki tykötarpeet  kahviani varten. Join  kahviani ja katselin, kun sotilas yritti laskea eläimiä auton ulkopuolelta.  Pysähddyin vielä kaksi kertaa kahville. Toisessa paikkaa oli jonkinlainen leivän paisto alkamassa ja kysyin leipää. Sainkin sitä parilla pesolla nipun. Sitten tulin ahneeksi ja kysyin taas kuumaa vettä kahviani varten.  Perhe oli ruokailemassa katoksen alla ja tyttö joka minulle oli leivät antanut, lähti kysymään  vedestä ja aikoi sitten tuoda sitä.  Kysyipä vielä, että olisinko halunnut almuersoa. (aamiaista). Jonkin ajan päästä hän toi kahvin ja jotakin palmun lehtiin käärittyä lämmintä syötävää eikä suostunut ottamaan maksua.  Jätin sitten lähtiessäni 10 pesoa niiden lehtien alle kun palautin kuppini, miettien, että oliko teko oikein vai väärin.  Tämä elämä osaa sitten olla vaikeaa, vaikka halu olisi kuinka suuri toimia oikein, niin siltikin sitä mokaa. Olen jokseenkin varma, että niin tulee joka tapauksessa käymään lopun elämääni.   Kolmas kahvini oli sentään jonkinlainen ruokapaikan tapainen, jossa istui ukkoja kaljalla. Tämän jutun tarkoitus oli kertoa, että täältä saa näköjään joka paikasta kahvia  kun vain kysyy.

Tie oli pääosin joko erittäin hyvää  tai sitten tietyötä. Loppumatkasta  oli sitten kapeampaa korjaamatonta tietä, samoin päivän nousut ajoittuivat loppumatkaan. Tiepuolessa oli karjalaumoja laitumella, hevosia, aaseja ja muuleja.  Ihmiset näyttivät tekevän töitä. Samoin oli merkillepantavaa, että aamulla 7. aikaan liikkeelle lähtiessä kylällä oli täysi tohina päällä. Siis sunnuntaiaamuna.  Päivä oli taas lämmin ja ajattelinkin. että mitenkähän minä tuon lämmön kanssa pärjään. Koitin kyllä juoda minkä muistin ja jaksoin. Tänne majapaikkaani saavuin hieman jälkeen viiden. Hotellin taso on suunnilleen samaa luokkaa kuin eilisen,  hinta on hieman korkeampi, 300 pesoa, eli edelleen alle 20E. Tässä kuitenkin hidas netti toimii. Ja tekivät yksinomaan minua varten päivällisen, maksoi 80 pesoa.  Kaikki hyvin, paljon mielenkiintoisempaa kuin erämaavaellukseni loppuosa. Aloin hieman kyllästymään siihen.