tiistai 26. marraskuuta 2013

26.11.2013 Champoton

Lintuja "Laguna de Terminos:n" rannalla.

Majapaikka ilmaantui juuri ennen kylää.  Minut otettiin kohteliaasti vastaan. Katsoin hinnastoa ja tulkitsin, että yhden hengen huone maksaa 450 pesoa. Kysyin, onko lämmintä vettä ja internettiä.  Kumpikin oli. Lähdin käymään kaupassa, jotakin syötävää pahimpaan nälkään ja palasin kirjautumaan sisään.   Nyt minulle tarjottiin 750 peson huonetta,  löytyi sitten kyllä 600 pesonkin. Lämmintä vettä ei tullut ja netti ei toimi huoneessa ainakaan.  Meinasi alkaa ärsyttämään, mutta sitten taas muistin, että maassa maan tavalla. Huone on ihan hyvä, ei siinä moittimista. 
Mietin tänään ajaessani, kuinka erilaisen maailman näen täältä pyörän selästä kuin aikaisemmassa elämässäni tekemillä lomamatkoilla.   Näen  sen, miten ihmiset asuvat, tekevät töitä  ja viettävät vapaa-aikaa.  Minun olisi eilenkin tehnyt mieleni kuvata muutamaa  ruostuneista aaltopelleistä kyhättyä suojaa, jonka lattialla velloi vesi, ihmisten asumuksena. (Olen aikaisemminkin maininnut, että en tahdo loukata ihmisiä luvattomalla kuvaamisella).  Tai kesken-eräisen, ikkunattoman rakennuksen käyttöä asumuksena. Olen jo tottunut varomaan hylätyltä näyttäviä rytökasoja, useimmissa niissä asutaan.  Ihmisiä, samaa kansaa lopen kuin minäkin kaikki tyyni. Koska täälläkin on rikkaita, mietin sitäkin, että millaista on elää rikkaana kurjuuden keskellä. Voiko itsensä eristää niin, että voi olla välittämättä?

Lämpimien maiden mentaliteetissa näyttää olevan jotakin samankaltaisuutta. Asioita jätetään kesken kaikkialla ja paljon. Se tuntuu voimavarojen tuhlaukselta.  Paikat ovat rempallaan samalla kun ihmiset ovat jouten.  Mutta jos siihen on totuttu.  Jos aina on ollut niin?  Edelliseen kaupunkiin, Ciudad del Carminiin mennessä oli pitkä, yli kolme kilometrinen silta. Tänään oli toinen, Puente ”la Unidad”, Laguna de Terminos:lta mereen yhdistävän salmen yli. Siinä oli paalutettu 2/3-osaa, osa valettu, osa juntattuja teräsputkia valuja varten. Sitten se oli jätetty siihen, kaikesta päätellen vuosikausia sitten.  Aikaisemmin oli tiehen alettu rakentaa toista kaistaa, kymmeniä kilometrejä ja kaikesta päätellen 20 vuotta sitten.  Mutta niin se on täällä,  joku paikka tehdään hyvin, toinen jää puolitiehen ja kolmas tekemättä.  Olen ajatellut sitä, että onko se kylmä vuodenaika joka pakottaa pohjoiset kansat toimimaan jossain mielessä päättäväisemmin.

Niin, tuo ”Laguna de Terminos”, kartan mukaan suojelualue. Silla sillalla oli ”pilkkijöitä”, eivätkä olleet turhaan.  Isoja kaloja oli sen verran kuin kahdessa ämpärissä pyörän sarvissa kerralla kulki.  Alueet matkan varrella olivat tänäänkin hyvin alavia. Ajattelin, että metsin meriveden pinnan nousua on täälläkin laajalla alueella katastrofi.
Päivällä tuli mainittua, että sade meni lepopäivänä ohi. Kyllä se sitten iltapäivällä satoi kuitenkin. Kun majoituin, alkoi melkein heti satamaan.  Menin syömään parin sadan metrin päähän hiljaisen sateen aikana ja palasin rankkasateessa vaatteet kastellen. Ajattelin, että koitan löytää nettiin yhteyttä toimiston lähellä, mutta miten tuonne menet. on siinä kyllä joku katos, pitää koittaa sen alla.  En ole katsellut sääkarttoja, että väheneekö ne sateet joulua kohti. 



Ei kommentteja: