Kuva aamupäivän matkalta. Loppumatkasta kanjoni oli paokoin vielä paljon jyrkempi. |
124 km tänne Boston Bar:in liepeille. En minä malttanut
jäädä flunssaa potemaan. Minulle lepopäivät
ovat olleet aina vaikeita ja ei ole helppoa sairastaminenkaan. Olo alkoi kyllä
iltapäivällä helpottaa. Mutta kyllä se menossa tuntuu, on aika nihkeää.
Tie on kulkenut koko matkan jokilaaksossa. Alkuun hyvin
kuivassa maisemassa ja loppumatkasta jyrkkäseinäisessä kanjonissa. Joen kahta
puolen on maantien lisäksi kulkenut rautatie, joilla molemmilla radoilla on
koko päivän lappanut uskomattoman pitkiä junia, joissa on ollut alkupäässä 2-3
veturia, yksi jossakin välissä ja vielä yksi lopussa. Tie on periaatteessa laskenut, mutta
olosuhteista johtuen on välillä noustu kanjonin seinää ylöspäin ja vuoroin
tultu alaspäin. Niinpä sitä nousua se kilometri ainakin taas kertyi. Kahvipaikkoja on alkanut olla tiheämpään ja
sainpa ostetuksi jo hedelmiäkin tien varresta.
Minulla on ajatus, että huomenna koitan katsoa itselleni sellaisen
majapaikan, jossa lepään taas yhden päivän. Huominen olisi kuudes ajopäivä ja
kyllä se saa riittää. Päässen jo aika
lähelle Kanadan ja USA:n rajaa ja ajattelin viettää vielä yhden lepopäivän
Kanadan puolella.
Heitin eilisessä blogissa liikuntahaasteen, lähinnä
tietenkin sellaisille ihmisille, joilla se liikunta on syystä tai toisesta
jäänyt hoitamatta. Muutama ihminen on haasteen ottanut vastaan, tosi
mukavaa. Voin tässä syksyn mittaan
kertoa ajatuksiani liikunnasta. En ole mikään ammattilainen, mutta voinhan
kertoa omia kokemuksiani. Minulla on nimittäin sellainen kokemus, miten
rapakuntoisesta eläjästä tulee ihan hyväkuntoinen eläjä. Syötteellä on mökkini vieressä kulkeva 17 km
pitkä latu. Sanon sitä mökkiladuksi. Kun 2003 helmikuussa lähdin sitä
kiertämän, palasin puolen kilometrin jälkeen takaisin voimat lopussa. Tuolloin
päätin jättää tupakin, joka sitten jäikin viikon päästä. Sitten aloin sitä
lenkkiä kesyttämään. Hiihdin joka päivä, joka kerta vähän pidemmälle ja viimein
eväiden kanssa kiersin koko ladun.
Siihen meni varmaan lähes kuukausi, ennen kuin tämä urotyö
tapahtui. Mutta kun kunnon lähtötaso on
heikko, ovat palkinnotkin aluksi suuria. Ts. liikkuminen alkaa vaikuttamaan
nopeasti kaikkeen olemiseen positiivisesti. Nyt minä kuitenkin liikun sänkyyn,
jaksan aamulla taas kuudelta aloittaa seuraavan päivän työni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti