29.9.2013 King City

Mansikkapenkin muovitusta!

Katselin illalla karttaa ja totesin, että seuraavat parisataa kilometriä rannikolla on varsin vähäsutuksista. Ne muutamat hotellit, jotka siellä olivat, olivat hinnaltaan 250$ / yö. Päätin ottaa suunnan hieman sisämaahan päin ja seurailla valtatietä 101.  Sain varattua majapaikan kahdeksi yöksi täältä King Citystä n. 80$:lla.  Maastosta ei ollut tietoa, ajattelin että on mäkistä. Erehdyin pahoin. Matka taittui vuoristojen välisessä leveässä ja hyvin tasaisessa maastossa, jossa oli erittäin tehokkaasti harjoitettua maanviljelyä.  Paljon korkeissa penkeissä olevia mansikoita, keräsalaattia,  viiniviljelmiä, ….. vaikka mitä. Koska väistelin valtatietä, matkaa kertyi hieman enemmän kuin päätietä. G-mapin mukaan matkaa olisi ollut 77 km, minulla tuli 94,5, eli tällä kertaa 10% lisä ei riittänyt.  Oli kuitenkin tosi mukava ja virkistävä ajella tällaisella maaseudulla. Ihmetellä kaikenlaisia erilaisia koneita, joita ei ollut koskaan ennen nähnyt. Kaikki pellot ovat keinokasteltuja.  Mansikan viljelytä ihmettelin myös. Näin, kun uusia penkkejä tehtiin. Ensin yksi traktori ajoi mullan korkeisiin penkkeihin ja veti samalla penkkiin kaksi kasteluletkua. Sitten tuli toinen traktori, joka veti muovin päälle ja samalla peitti pohjalle jäävän osan multakerroksella, että muovi pysyy tiukalla. Istutusta en nähnyt. Mansikat tuoksuivat hyvältä, mutta en ole täällä uskaltanut kajota mihinkään, pelkään, että joku ampuu minut tunkeilijana.

 

Kyllä sitä maanviljelijä on kuin kynsille lyöty, jos ei ole omaa helikopteria?

Sitten näin vielä kasvinsuojeluaineiden ruiskutusta helikopterilla !  Ei polkeennu kasvustot. Jonkin ajan päästä toinen kopteri oli tankkaamassa aivan tieni vieressä ja ikuistin sen sinne kotipuoleen ihmeteltäväksi.  Muutoin päivä oli lämpimin pitkään aikaan. Varmaan johtuu siitä, että olen nyt kauempana meren rannalta eikä sieltä tuleva viileä tuuli jäähdytä.  Koska päivämatkani jäi  lyhyeksi, niin ehdin istahtaa hetken majapaikkani pihalla olevan pienen uima-altaan äärellä. Tai, en minä paljoa istuskellut, se kun ei ole oikein luonteeni mukaista. Venyttelin, koska blogin kirjoittaminen ei kirkkaan auringonpaisteen takia onnistunut.  Huomenna pidän lepopäivän ja katselen matkaani hieman eteenpäin. Sitä on tähän mennessä kertynyt 5890 km pyöräni mittariin.  Los Angeles:iin on matkaa luokkaa 500 km, jos ajelen takaisin rantaan, eli todennäköisesti minun pitäisi olla siellä alkavan viikon lopulla.