Eilisen päivän alkumatkan "pieniä" puita. |
Edellinen juttuni päättyi vesisateeseen ja tämä alkaa. Yön
nimittäin satoi vettä ja aamulla kellon herättäessä kuudelta sade jatkui,
niinpä nukuin vielä puoli tuntia. Sade taukosi hetkeksi mutta alkoi uudelleen
kunhan pääsin liikkeelle. Päivä kuitenkin selkeni puoleen päivään mennessä ja
pääsin vähitellen kuivempiin olosuhteisiin. Vaatteet eivät olleet ehtineet
edellisen yön aikana kuivua kosteassa majapaikassani, jossa ei ollut mitään
lämmitystä. Olin ajanut ulos mieluisalta
pyöräreittikartalta. Kun ohitin Eurekaa, päätin koittaa onneani ja laitoin
navigaattoriin lähimmän urheiluliikkeen. Kuinka ollakaan, sain sieltä pyöräreittikartan
San Franciscoon asti. Minulle kyllä kävi
kohta Eurekan jälkeen pieni kömmähdys. Olin niin keskittynyt Espanjan
kuunteluun, että ajoin siinä kohtaa päätien sivussa kulkevaa pyöräreittiä yhden
risteyksen ohi ja jouduin pienelle maaseututielle, joka sitten jossakin
vaiheessa kiipesi seudun korkeimman ja jyrkimmän kukkulan yli. Ajattelin kyllä
jälkeenpäin koetuksesta selvittyäni, että hyvä juttu. Poljin seisaaltaan tovin aikaa (noin 200 m nousua) pulssi
158-159. Kun kyseessä on neljäs lepopäivän jälkeinen päivä, ja minulla oli
aikaisemmin vaikeuksia nostaa pulssia, pidin tätä ihan hyvänä asiana. Tämä on
jo toinen ajojakso, jolloin otan hieman kevyemmin ja se taitaa vähitellen
toimia. Tänäänkin sitten lopen ajoin vain 111 km ja pysähdyin suhteellisen
aikaisin.
John Mello:n matka päättyi tähän! |
Kiinnitän aika paljon huomiota syömiseeni. Huomaan sen heti, jos energia alkaa olla
vähissä ja verensokeri alhaalla. Nyt kun ollaan asutuilla seuduilla, voin myös
paremmin vaikuttaa siihen, mitä syön.
Koitan nyt noudattaa nyt valmentajani ohjeita, pieniä aterioita ja
usein. Lisäksi pyrin painottamaan
ravintopuolta proteiinipitoiseksi.
Senkin huomaan, että jos näin ei ole, niin veto loppuu. Tänään
ajattelin, että totta kai se olisi tärkeää aina kiinnittää huomiota siihen mitä
syö. Se ei vain silloin, kun rasitus ei ole näin kova, tunnu välittömästi niin
kouriintuntuvasti, mutta varmasti sillä on merkityksensä. Tosiasiassa olen
kyllä viime vuosina pyrkinyt syömään terveellisesti. Miten se valmentaja sanoikaan; ravinto, lepo,
liikunta ja sitten vielä lihashuolto. Minulla on tuo ravinto ja liikunta ollut
aika hyvällä mallilla, lihashuoltoa olen aikaisemmin hoitanut hyvinkin
tunnollisesti, viime aikoina on meinannut välillä lipsua, olen kyllä
pyrkinyt korjaamaan tapani. Tuo lepoasia
se on minulle ollut vaikea. Kas kun olen ”levoton” sielu, eikö se ole silloin
selvä, että lepo on vaikea? Mutta senkin merkityksen tajuan. Olenhan sen niin
monesti kokenut millainen vaikutus yhden päivän lepotauolla on olotilaan ja
tuntemuksiin.
Eurekan seudulla oli maailmalla monesti näkemiä hiekkariutan erottamia laguuneja. |
Eilen ajellessani niiden punapuumetsikköjen lävitse,
kamerani kastui ja lakkasi jopa toimimasta jossakin vaiheessa. Jonkun kuvan kuitenkin ehdin ottaa
alkumatkasta. Tänä aamuna oli ”kolleegan”
muistomerkki tiepuolessa. päivämäärämerkinnät , jotka näkynevät vähän huonosti
huuruisen kamerani kuvassa ovat 1955 – 2013. Eli hän on menehtynyt tänä
vuonna. Joskus mietin, kun jollakin autoilijalla on kiire ja hän
aiheuttaa vaaratilanteen, että jos minut rutataan hengiltä, niin minähän en sen
jälkeen enää kärsi. Mutta se autoilija joutuu elämään tekonsa kanssa. Se on kummallinen ajatus, että jos on peltiä
ympärillä enemmän, niin on myös jotenkin suurempi oikeus tiehen ja jopa oikeus
aiheuttaa hengenvaarallisia tilanteita jotta nopeus ei vain putoaisi hetkeksikään.
Olen kiitollinen, että itse en ole liikenteessä
aiheuttanut kenenkään hengenmenoa ja toivon totisesti, että tilanne sellaisena
säilyy.
2 kommenttia:
Kiitos Ahti mainioista kuvista ja matkasi kuvailuista. Olet tulossa historiaa tihkuvalle San Franciscon alueella. Naapurin isäntä Käännänkylästä oli paikalla, kun kaupunki luhistui maanjäristyksessä 18.4.1906. Hän säilyi hengissä. Toivottavasti sinäkin, tuli mitä tuli. Ajattelen taivaltasi Meksikosta eteenpäin. Siellä on lyijyä ilmassa.
Lepäilen tässä ja jos hyvin käy, poljen Golden Gaten yli tässä muutaman päivän sisällä. Muutoin koitan huolehtis itsestäni niin hyvin kuin osaan, loppu ei ole minun käsissäni.
Lähetä kommentti