11.09.2013 Tacoma

Seatleen mennessämme siellä oli mukavan näköinen sumu kaupungissa.

Pekka lähti tänä aamuna palailemaan mutkien kautta Sanfranciscoon (pitäisi katsoa, miten se kirjoitetaan). Vietän vielä yhden päivän täällä Tacmassa. Olin alun perin varautunut pitämään lepotaukoa 5 päivää, nyt se jäänee kolmeen ja puoleen. Ajoin nimittäin sunnuntaina niin lyhyen pätkän, että se oli oikeastaan puolen päivän ajo.  Koitan noudattaa valmentajani ohjeita, syön, teen lihaskuntoharjoituksia, venyttelen ja jos löydän hierojan, käyn vielä hierojalla. Minulla ei alunperinkään  ollut epäilystä, että enkö ilman vammautumista ajaisi jonkun pätkää. Matkani on kuitenkin niin pitkä, että tiedän suurimman haasteen olevan, miten pidän kehoni toimintakuntoisena kuukaudesta toiseen.   Tein selkeästi virheen aloittamalla liian pitkillä päivämatkoilla, olisi pitänyt antaa kehon hieman tottua menoon. Toivon mukaan tämä tauko korjaa sitä tilannetta ja varmaan korjaakin.  Ehkä tällä on myös positiivinen vaikutus tuohon oirehtivaan vasempaan polveeni.

Tässä se komea Mt. Rainierin tulivuori, joka luokitellaan yhdeksi maailman vaarallisimmista.

Olen pari päivää toiminut hieman turistin tavoin. Kävimme maanantaina ilmailumuseossa Seatlessa, ajoimme Seatlen keskustan läpi ja kävimme yliopistoalueella syömässä.  Illalla oli muuta ohjelmaa. Eilen kiersimme tämän majapaikankin seudulta näkyvän 4,4 km korkean Mt. Rainer-tulivuoren. Paitsi upea vuori, matkalla oli muutoinkin upeaa maisemaa nähtävissä ja jokilaaksoissa käsittämättömän suuria puita. Karttani on sellaisessa mittakaavassa, että siitä katsoen näytimme tekevän vain pienen lenkin, matka vei meiltä kuitenkin lähes koko päivän. Suunnittelin illalla yhdessä Pekan kanssa hieman tulevaa matkaani. Hänellä on minua paljon enemmän kokemusta tässä kohtaa, hän on ajellut seudulla ennenkin autolla, aina Grand Canyoniin asti, eli noin 2500-3000 km eteenpäin.

Tarkoitukseni on jatkaa huomenna Portlandin suuntaan ja kääntyä siitä rannikolle, tielle nro 101. Pekan mukaan rantatie on haastavaa, ts siinä on paljon nousuja la laskuja. Aika näyttää kuinka niistä selviän. Mielenkiintoisia asioita on varmasti edessäkin päin.  Mm. Golden Gate-silta sattuu tielle 101 Sanfransiscoon saavuttaessa.   Pekka pohti jo matkaani eteenpäin Sanfransiscosta lähtien. Sieltä itään päin on vastassa autiomaata, jossa hän muistaa ajaneensa. Vilkaisin pikaisesti myöskin reittiä sinnepäin, mutta en jaksa vielä olla kovin huolestunut asiasta. Katsoessani Portlandia huomasin, että sinne oli luvattu täksi päiväksi 36C lämmintä. Sellainen lämpö pyörän selässä varsinkin ylämäessä alkaa olla todella paha. Onneksi ennusteessa loppuviikkoa kohti lämpötila tuntui hieman viilenevän, joten ehkä olosuhteet ovat siedettävämmät, kun olen siellä paikanpäällä.  Tällaisia tänään ja tähän päivään asti, katsotaan mitä huominen tuo tullessaan.