TOLSONA LAKE

Pyärän selässä ehtii kauneutta ihailemaankin.

Kaunis päivä, joka käynnistyi puoli seitsemältä. Majapaikkani ravintola aukesi vasta yhdeksältä, joten laitoin ”aamiaista” itse.  Minulla on ollut aina aikaisemmin kaurahiutaleita mukana. Nyt jätin ne pois ja otin tilalle mysliä. Olen käyttänyt yhtenä ravinnonlähteenä sekoitusta, jossa on mysliä, rasvatonta raejuustoa ja soppaa. Nyt ei ole raejuustoa, joten se jää pois. Sopan tein itse, Ekströmin jauhoista, tulee muuten ihan hyvää. Ei kun veteen ja antaa seisoa noin 5 minuuttia. Musli-soppa-aamiaiseni mikrokahvin kanssa toimi ihan hyvin.

Tie nousi hiljalleen kilometriin ja laski sitten hieman alemmaksi. Keskikorkeus oli ehkä noin 750m. Tienvarsimaisemat olivat väliin kuin lapissa, jos ei katsonut kauemmas. Lapissa mäkien korkeus jää vähän pienemmäksi ja taitaa siellä olla enemmän asutustakin. Taival oli melko asumatonta lukuun ottamatta loma-asuntoja. Yhdellä levähdyspaikalla viereen pysäköineen asuntoauton rouva kertoi nähneensä vähän aikasemmin karhun.  Minä näin (tai luulin nähneeni) karhun jäljet. Täällä näkyy olevan tyylinä, että kaikissa lodge:issa on täytettyjä eläimiä, osa Suomalaisittain aika eksoottisen näköisiä. Että täytettyjä karhuja olen nähnyt ja karhun taljoja.

Pyörä on keulaltaan viheliäisen epästabiili. Jos ottaa toisen käden tangolta pois, keula alkaa heti heijaamaan. Se kyllä helpottaa 50:n jälkeen mutta 65:ssa alkaa taas tuntua turvattomalta. Sen yli en ole vielä ajanut. Ystäväni Risto K sanoi Syötteellä käydessään, että moottoripyörä muuttuu epävakaammaksi jos taka-akselin takapuolella laittaa painoa. Tänään  huomasin, että takalaukkujen painopiste jää akselin taakse. Kun saavuin tähän majapaikkaan, niin siirsin niitä niin paljon kuin pystyin eteenpäin. Katsotaan, onko asialla mitään vaikutusta.

Niin hieman lukuja, lämpötila iltapäivällä reilut 20C, matkaa 111 km, nousuja kertyi 1135m ja energiaa kului 4200 kcal. Ruoka alkaa Taas maittaa.