17.8.2013 Upper Liard (lähellä Watson Lake)

 

Pieni kirkko majapaikkani vieressä. Olen käynyt monessa isossa kirkossa Vatikaania myöten. Pudasjäärvellä on Sarakylän kappeli, joka on minun makuuni ja moni muukin pieni kirkko on minua puhutellut. 

Sain tänään kunnon aamupalan. Laskukin  yllätti. Minä kuulen usein väärin, tällä kertaa kuulin 15:sta 50:ksi. Niinpä lasku olikin illallisen ja aamupalan kanssa vain 40$. Täällä on sellainen systeemi, että sama kummalla maksaa, Yhdysvaltain dollarilla tai Kanadan dollarilla. Kurssikin on aika lähellä samaa.

Päivän taival kulki hieman aikaisempia päiviä viileämmässä mutta poutaisessa säässä. Maisemat ovat ainakin päällepäin kalamiehen unelmaa. Ei vain ole kalastusvälineitä mukana eikä se matka taitaisi paljon edistyä, jos jäisin kalastamaan.  Tänään oli alkumatkasta yksi kahvipaikka ja sitten tässä Upper Liardissa tai oikeastaan tuossa teiden risteyksessä. Kävin kysymässä siinä majoitusta. Olisin saanut huoneen, jossa olisi ollut suihku 159:llä eurolla. Jatkoin matkaa ja löysin tällaisen rähjäisen motellin jossa oli ihan mukava huone (jonka ovi ei mene kiinni). Ei tämäkään aivan halpa ollut, mutta puoleen hintaan kuitenkin.

Olen nyt ollut taipaleella 2 viikkoa (Suomesta lähdin heinäkuun viimeinen päivä). 2 viikkoahan on aikoinaan ollut sellainen aika, jonka on voinut olla rantalomalla, sitten on alkanut tuntua, että riittää!  Tuntuuko tutulta?   Fyysinen kunto tuntuu vähitellen sieltä kehkeytyvän ja sen puoleen minusta kyllä tuntuu, että matka jatkuu, jos ei mitään vammoja tule. (Vasen polvi on vaivannut koko ajan, mutta toistaiseksi siedettävällä tasolla, toivottavasti niin on jatkossakin, siis että siedettävällä tasolla tai ei ollenkaan).   Mutta miten on henkisen kunnon laita. Eihän matka ole juuri alkanutkaan!  En minä tiedä, kuka sen voisi etukäteen tietää.  Ajattelinkin ehdottaa veikkaustoimistolle vedonlyöntiä, että selviänkö matkasta ja jos selvin, milloin olen perillä Argentiinan eteläkärjessä.

Kyltti kirkon vieressä. 

Oli oikeastaan hyvä juttu, että ensimmäisessä majapaikkaehdokkaassa oli niin sikahinnat. Jos olisin jäänyt siihen, olisin todennäköisesti jatkanut matkaa rannikonpuoleista reittiä. Keskustelin tässä tarjoilijan kanssa  ja sen keskustelun perusteella itäisempi reitti on ehdottomasti parempi. n. 100 km pidempi, mutta siitä huolimatta. Ts jatkan Prince George:n suuntaan valtatietä 97 (Alaskan valtatie).  Matkaa sinne on tästä noin 1350 km.