sunnuntai 11. elokuuta 2013

11.8.2013 Burwash Landing (Hiton ison järven rannalla)

Aamuaurinko valaisee järven takaisen vuoren rinteen Beaver Creekissä.


Heräsin aamulla ennen kuutta ja olin matkalla jo puli kahdeksalta paikallista aikaa. Edellispäivään nähden aika aikaisin ottaen huomioon että kello on täällä Kanadan puolella tuntia edellä Alaskaa. Täällä on tosiaan monissa kylteissä sanonta; ”YOKON , LARGE THAN LIFE”.  Se tuli tänäänkin esiin, ajoin 120 km ja pysähdyin ensimmäiseen paikkaan, josta sai ylipäänsä mitään. Tässä kun oli kahvin lisäksi majoitus, päätin yöpyä siinä kahvia lipittäessäni vaikka kello ei ollutkaan kovin paljon. Tämän kartan sivussa on maininta, että tämän piirikunnan koko on (jos oikein muutin neliömailit neliökilometreiksi) 482 300 m2. Muistaakseni suomen pinta-ala alkaa kolmosella. Eli on tässä melko iso ”lappi”.

Matka tänään taittui keskikorkeudella 750m merenpinnasta, suhteellisen loivia nousuja ja yllättävän vähän, vaikka tie kulki koko ajan korkeiden osin lumihuippuisten vuorenharjanteiden välissä. Aamulla oli aika viileää, navigaattorissani on lämpötilanmittaus ja jos siihen on  luottamista, niin noin 6C. Lämpötila nousi kuitenkin päivällä hellelukemiin ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Koska ruokapaikkoja ei ollut, jouduin tyytymään omiin eväisiin. Testasin ensi kertaa käytännössä monipolttoainekeitintäni, jonka polttoaineeksi ostin Anchoragesta bensaa. Kyllä sillä pussipasta valmistui. Nämä hiilihydraattipitoiset ruoat vain eivät pidä nälkää kauan loitolla. Tänään tuli täysi viikko tuohon minun sykemittariini. Se kun  laskee yhteen maanantaiaamusta sunnuntai-iltaan kalorit. Viikon kulutus oli 22 500 kcal. En pidä näitä lukemia kovin tarkkoina, mutta kyllä ne suuntaa antaa liikunnan suhteen.

Karhunkarkoitus-spray on keikkunut pääosin sivulla vyössäni. Kyselivät tullissa aseita ja kerroin spraystä. Pyysivät näyttämään ja sanoivat sen nähtyään, että ok. Ei ole karhua näkynyt, en niin kovasti haluaisi nähdäkään. Ovat nuo täytetyt olleet sen verran kookkaita. Hirven  tänään näin järvessä syömässä vesikasveja. Niin, olen minä varmaan karhun jälkiä nähnyt, useampiakin. Tien vieressä on toisin paikoin ohutta hiekkaa, jossa jäljet näkyvät helposti. Tuota hiekkaa ihmettelen, onko se osin tulivuorten tuhkaa. Kaikki isot joet tähän asti ovat näyttäneet minusta mutavelliltä. Vaikea ajatella, että niissä on kaloja, mutta kai niissä on. Puroja on kyllä kirkasvetisiä, samoin kuin järviä.  Tällaista tänään.


Ei kommentteja: