sunnuntai 29. joulukuuta 2013

"Minulla on ollut niin raskas työviikko, että on pakko vähän nollata"

26.12.2013
Laitoin kuvan Guatemalan hautausmaasta tekstin mukaan, sillä viina vie niin monta ennenaikaiseen hautaan.

Olen kuullut monenlaisia syitä alkoholinnauttimiseen elämäni aikana. Olen sanonut joskus puolileikilläni, että minulla niitä löytyisi 1000 kappaletta, että jos joltakulta syyt loppuu, niin voi kysyä minulta. Spede kysyi aikanaan, että haluaako asiakas kerta- vai kestoseliyksen. Minun kestoselitykseni olisi kai voinut tiivistää yhteen perusaiheeseen; maailma ja ihmiset kohtelivat minua väärin. Ts. mielestäni syy alkohlin käyttööni oli itseni ulkopuolella. Tosiasia on, että en sitä koskaan rehellisesti yrittänyt selvittääkkään siihen aikaan kun alkoholia käytin.
"Joimme voittaaksemme pelon, pettymykset ja masennuksen". Siihen lyhyeen lauseeseen taitaa minun alkoholinkäyttöni lopen tiivistyä. Tämä asia on minulle vähitellen selvinnyt raittiiden vuosien aikana. Mutta en oikeastaan alkanut kirjoittamaan tätä kirjoitusta selvittääkseni syytä omaan alkoholinkäyttööni vaan sen takia, että herättelisin mahdollista lukijaa ajattelemaan rehellisesti syytä omaansa. Mihin tautiin tai tunteeseen tai olotilaan tai..... sitä alkoholia pitää käyttää. Vai pitääkä sitä käyttää sen vuoksi, että kaveri käyttää? Siis, että kaverilla on joku vaiva johon hän sitä käyttää ja sen vuoksi komppaa kaveria ja ottaa samaa "lääkettä" ja sekoittaa päänsä, jotta tuntisi yhteenkuuluvuutta. Kun sen näin sanon, eihän siinä ole mitään järkeä vai mitä. Siis toisella on joku tauti johon hän on itsediagnoosinsa perusteella valinnut viinan lääkkeeksi ja sitten toinen alkaa käyttää samaa lääkettä pelkästä yhteenkuuluvuudentunteesta?

Lapsuuden kodissa alkoholista kärsineille on kokemustensa jälkeen varmasti pelkoa, syvällä pinnan alla. Epävarmuutta ja pelkoa. Blogissani oli aikaisemmin Marika Kampsin kirjoitus asiasta, jossa kuvattiin sitä, kuinka lapsuuden pelot siirtyvät usein jopa tiedostamatta aikuisuuteen ja jopa läpi koko elämän. Myös pettymykset ovat tuttuja alkoholistin lapsille. Annetuista lupauksista ei pidetä kiinni, mikään ei ole varmaa. Ja pelko ja pettymykset luovat hyvän pohjan masennukselle. Ilmanko Suomi on kärkipäässä masennus- ja mielialalääkkeiden käytössä. Pekka Sauri kirjoitti Blogissaan, ihmetellen masennuksen takia eläkkeelle joutuneiden määrää ja masennus- ja mielialalääkkeiden käytön määrää. Minä en ihmettele. Lapsuuden kodissa alkoholismista kärsineillä on kaksi ääripään ratkaisua. Ensinnäkin on suuri vaara, että heistä kehittyy alkoholisteja ja se toinen ratkaisu on, että he eivät koske viinaan ollenkaan. On tietenkin niitäkin, jotka kulkevat tässä asiassa keskitietä.

Miksi join, miksi juot? Siis sen mitä juot, miksi juot?  Kumma kyllä usein hyviä selityksiä innostuvat keksimään läheiset ja jopa lehdistökin. Mielstäni hyvä esimerkki oli edesmennyt Mika Myllylä. Hän kärsi kuolamanvakavasta alkoholismi-nimisestä sairaudesta. Kaiken sen tiedon mukaan, mitä minulla on aiheesta kertynyt, hänen juomisensa liittyi tähän sairauteen. Kuitenkin tiedoitusvälineet yltyivät keksimään hänelle erityisen hyviä juomisen syitä oikein joukolla. Ei alkoholisti tarvitse apua juomisen syiden keksimiseen, kyllä hän keksii ne itse. En lopultakaan usko, että niillä syiden keksimisillä olisi ollut Mikan kohtaloon suurta vaikutusta, mutta ei niistä varmaan kyllä apua ollut.

Miksi juot? Monet elämän tärkeät hetket otetaan vastaan päissään. Valitaan puoliso, juodaan itsensä humalaan isäksi tultua, naimisiin mennessä, erotessa...... Miksi juot, mihin sitä tarvitset, mikä on se tauti tai vaiva tai tunne mikä pitää tukahduttaa tai ....  mihin sitä pään sekoittamista tarvitaan.

Olen sanonut joskus näinkin (ei ole omaa keksintöä, mutta sopii minulle); Join elämän pelkoon ja lopetin kuoleman pelkoon. Kumma kyllä minulta se juomisen tarve poistui ja on pysynyt poissa siitä lähtien, kun aloin katsomaan tosiasioita sellaisina kuin ne ovat. Siihen tarvitsin tosin toisia ihmisiä, että kykenin alkamaan opettemaan olemaan rehellinen itselleni.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Luimme matkastasi tekstitv:stä. Luimme matkasi motiiveista ja vaikutuimme. Olet hyvä esimerkki muillekin.
Onnea matkallesi!!

Terveisin Terhi ja Jouko Lahdesta

Ahti Auno kirjoitti...

Kiitoksia. Jotta tästä olisi jotakin hyötyä, tarvitsen teidän tukeanne paitsi onnentoivotuksin niin omassa elämässänne.