Mayat pelasivat jotakin pallopeliä, jossa hävinneitä uhrattiin. Tämä ristinollan peluu on kaiketi ollut aika hidasta, kun kuviot on hakattu kiveen. |
Matka Tihosucosta Chichen Itza:aan sujui pitkin pieniä teitä
sellaisten kylien läpi, joissa turisteista ei ollut tietoakaan. Osalla matkaa oli vielä tietöitä ja tie
muuttui niin kapeaksi, että hetken pelkäsin sen loppuvan kokonaan. Evästä väliltä löytyi harvakseltaan,
tärkeimpänä pikkuruinen vanhahko maya-mummo, joka avasi pienen kauppansa varta
vasten. Kahvin ja mummon tekemien
sämpylöiden lisäksi paikasta löytyi sateensuoja. Siitä tosin oli aika lyhytaikainen
ilo, toinen sadekuuro hetken päästä
kasteli kyllä ihan kunnolla. Illaksi
Chichen Itsaan. 13.12. heti aamusta
Maya-kaupunkiin jossa kameraani ilmaantui yli 60 kuvaa. Paikka on vaikuttava, ainakin minua sen
rakenteet puhuttelivat. Ennen pimeää ehdin tutustua vielä yhteen
luolaverkostoon ja osallistua illalla kutsuvieraana hotellini henkilökunnan
juhlaan.
Tänään matka jatkui lyhyen taipaleen Valladolid:iin.
Täälläkin hieman kulttuuria ja yhteen
lähes keskellä kaupunkia olevaan Cenoteen tutustuminen. Hotellia pitävä senjora oli melkein
yli-innokas esittelemään alueen nähtävyyksiä.
Tämäkin päivä on normaaleihin matkapäiviini nähden ollut todella
poikkeuksellinen. Aikatauluni mukaan saanen nauttia tätä herkkua vielä muutaman
päivän. Näillä näkymin jatkan varsinaisesesti matkaani 21.12. eli vajaan viikon
päästä. Mutta siihen asti nautin tästä kiireettömästä elämästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti