tiistai 14. tammikuuta 2014

14.1.2014 Granada

En lakkaa ihmettelemästä näitä papaya-hedelmiä. Pieni puu täynnä 40-50 cm:n hedelmiä! Kai ne on papayaa?



Tämä ei ole valitusta, mutta kun kerron havainnoistani, niin kerron tästäkin. Minä olen ihmetellyt monissa eteläisemmissä maissa ihmisten lähes täydelliseltä tuntuvasta piittaamattomuudesta toisten yörauhaa kohden. USA:ssa ja Kanadassa oli kylien kohdalla kyltti, että ei saa käyttää moottorijarrutusta. Kun sitä käyttää kevyesti rakennettujen talojen vieressä, tuntuu siltä, että kuolleetkin heräisivät. Meteli on hirveä. Samoin hotelleissa toisten asukkaiden mekastus jatkuu aivan riippumatta mikä kellonaika on. Viime yönä oli naapurissa joku heikkokuuloinen, TV mekasti täysillä. Kun kyseessä oli majapaikka, jossa välikaton välinen tila oli huoneiden välissä rajoittamaton ja osa kattolevyjäkin puuttui, niin se oli niinkuin  toosa olisi ollut samassa huoneessa. Kahdelta kolkuttelin pariin otteeseen seinään ja laitoin sitten korvatulpat, ne vähän vaimensivat melua. Jostai syystä se kuitenkin hieman hiljeni sitten, mutta ei ollut lakannut kun aamulla laittauduin matkaan. Ehkä siellä oli sellaiset unilääkkeet, että moinen meka ei haitannut. Minua tuli aamusella vastaan yksi hoipertelija, jolla housunperse oli yltä päältä paskassa. On se käsittämätöntä, kuinka alas sitä vaivutaan noiden päihteiden kassa. Niin, ja hoitoon ei sitten kehdata hakeutua, jos vaikka joku sattuisi saamaan tietoon asian!
Tämä savuava tulivuori oli tänne matkalla.

Ajelin lyhyen matkan tänne Granadaan. Kävin itseni kanssa keskustelua, että jäänkö lepäämään vai enkö. Päädyin kuitenkin siihen, että pidän yhden lepopäivän tässäkin maassa ja tämä pikka vaikutti mukavalta. Vaikuttaa edelleen. Tulomatkalla ohitin yhden savuavan tulivuoren ja tässä on järvellä saarena sellaine toinen. Itse kaupunki on todella minun mieleeni. Vanhoja, mielstäni pääasiassa hyvin hoidettuja taloja, kauniita katuja, kirkkoja ja monumenttaalisia rakennuksia. Hotellini on pieni, kauniilla sisäpihoilla varustettu kaunis paikka pienen kadun varrella. (Hotel Kekoldi De Granada).  Pääsinkin perille jo puolen päivän maissa ja olen ehtinyt hoitaa jo monta hommaa. Kävin mm hierojalla, läysin puhelimeeni narun sen liittämiseksi PC:hen. Koitin hakea pyöräni mittariin patteria, tämä on jo kolmas maa, en vielä löytänyt. Kertoo ehkä siitä, että joidenkin, meidän mielestä tavallisten asioiden hankkiminen saattaa olla yllättävän vaikeaa. Huomenna vaihdan öljyt vaihteistoon, ajomatka ei ole aivan täynnä, mutta täyttyisi ennen seuraavaa lepotaukoa. Ystäväni Lassi Ikonen, Rauman Intersport-kauppias, lupasi lähettää minulle renkaita, loppuisi niistä stressaaminen. Koitan kaivaa osoitteen, minne lähettää.
Katunäkymää majapaikkani läheltä.

Hieno paikka pitää lepotauko, tällä kertaa terveenä ja muutoinkin aika hyvällä mielellä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Terve Ahti!

Seuraamme täällä Suomessa mielenkiinnolla reissuasi ja pidämme sinulle peukkua, jotta loppumatkasi sujuisi hyvin ilman haavereita.

Ecuadorissa, Quitossa, asuu suomalainen mies, joka varmaan ilahtuisi, jos kävisit ohimennessäsi moikkaamassa häntä, mikäli sitä kautta ajat.

Hän on kirjoitellut Lapin kullankaivajien sivuilla. Alla pari linkkiä ko. sivuille.

http://lkl.keskustelu.info/viewtopic.php?f=5&t=608&sid=b368f01c394ef8b2b65d106e5ccbde8d

http://lkl.keskustelu.info/viewtopic.php?f=6&t=421


Terveisin Pekka Siuntiosta -15 asteen pakkasesta.

pena32(at)hotmail.com

Ahti Auno kirjoitti...

Kiitoksia, minäpä käyn heti katsomassa, sattuuko reittini varrelle!

Ahti Auno kirjoitti...

Kyllä se näyttäisi sattuvan !