Olen usein kuunnellut teini-ikäisiä nuoria, jotka ovat niin maailmaa nähneitä ja jo
kaikkeen niin kyllästyneitä. Eihän se varmaankaan ole totta mutta ilmeisesti
kuuluu ajan käyttäytymisohjesääntöön. Minulle matkat edelleenkin ovat
jännittäviä ja odotan hieman pelonsekaisin tuntein että mitenköhän matka pyörän
kanssa sujuu. Nyt minulla oli uusi hieno laukkukin, joka rullasi niin keveästi
lentoaseman käytävällä. No, huoleni ei ollut aivan turha. Kone Helsinkiin oli myöhässä ja ehdin
viimeisenä Dublinin koneelle. Perillä muu matkatavara löytyi hihnalta heti,
mutta pyörää ei näkynyt eikä kuulunut. Ei auttanut kuin tehdä ilmoitus ja
toivoa se löytyvän perille mahdollisimman äkkiä.
Dublinin keskustaa |
Pyörälaukkua ei aamulla näkynyt, joten päätin käydä
tutustumassa hieman Dublin:iin. Ajelin keskustaan bussilla ja ehsin sitä jonkin
aikaa katsella ja jopa ostaa kaupunkikierroksen kaksikerroksiseen bussiin, kun
laukusta soitettiin. Se olikin ilmestynyt majapaikkaan ennen kuin itse sinne
ehdin. Kasasin pyörän ja laittelin
kaikki kuntoon liikkeelle lähtöä varten. Kävin vielä huoltoasemalla
opetteleassa renkaiden täyttöä jälleen uudenlaisella vekottimelle. Ostin
itselleni karttakirjan josta revin sopivia sivuja suojataskuun matkareitin
suubbittelua varten. Tässä vaiheessa kello oli jo puoli kolme joten päätin
ajella vain sellaisen testilenkin ja lähteä varsinaisesti vasta huomenna
liikkeelle.
Korkea pylväs maamerkkinä Dublinin keskustassa. |
Liikeenne täällä on vasemman puoleista. Se on aina äkikseltään hieman vaarallista ja kaikki
risteyspaikat pitäisi muistaa keskittyä oleelliseen. Kaikki kyllä sujuu ihan
hyvin silloin kin sitä erikseen ajattelee, mutta jos ajatukset ovatkin jossakin
muuhalla niin.... Toivottavasti jaksan
keskittyä tämän reissun että vahinkoja ei tapahdu. Toistaiseksi liikennettä on ollut erittäin
paljon, lähes yhtäjaksoinen autojono kumpaankin suuntaan. Hollannin tapaisista
pyöräteistä ei tarvitse uneksiakkaan. On vain luotettava, että autot eivät aja
päälle kun siellä liikenteen seassa sohlaa.
Parin viikon päästä olen varmaankin paljon viisaampi jos sinne saakka
ehjänä selviän. Toivottavasti selviän.
Sovin majapaikan kanssa että pyörälaukkuni ja matkalaukut
saavat jäädä tänne siksi aikaa, kun saarta katsellen. Viimeinen yö ennen kotiinpaluuta
on taas tässä samassa paikassa. Aikomus on startata huomenna heti aamupalan
jälkeen. Aika täällä on kaksi tuntia Suomen aikaa jäljessä ja aamupala on 7;15
alkaen. Tänään heräilin sitä odottelemaan jo ennen viittä kun sisäinen kello on
vielä Suomen ajassa. Ilma oli tänään
ilmeisesti viileämpi kuin Oulaisissa, noin 15C päivällä. Sadetta ei ollut ja
toivoakseni sitä ei kovin paljon ole jatkossakaan. Mutta säitä ei voi valita, niihin voi
sopeutua. Muutoin kielitaitoni on aika
ruosteessa. Olen opiskellut viime aikoina Saksaa ja sitä ennen Espanjaa.
Englannin sanoja täytyy hakea tovin ennen kuin ne taas löytyvät siitä
huolimatta että edellisten opetuskielenä on Englanti. Mutta kyllä minä asiani
saan toimitettua.
Siinä se kateissa ollut pyöräni on taas matkakunnossa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti