 |
| Lehmät ovat todella paljon harvinaisempi kuin lampaat täällä. |
Olen ajellut nyt viisi päivää saamatta yhtään
blogipäivitystä aikaan. Hyvä tekosyy on, että unohdin kaikki adapterini
Suomeen, enkä löytänyt täältä tätä aikaisemmin. Ensimmäinen majapaikkani
kieltäytyi myymästä minulle ainoaansa. Ei sellaista tässäkään isossa hotellissa
ollut, mutta respa kertoi sellaisen ehkä löytyvän apteekista ja niin tosiaan
löytyi. Puhelimen latausongelman kyllä ratkaisin jo aikaisemmin, kun ostin
paikallisen laturin. Minun jo vanha navigaattori ei tahdo eään pysyä päivää
hengissä, mutta onneksi olen hankkinut aika ison akun latausta varten. Se on
ollut tarpeen.
 |
| Tässä kohtaa rannikko sattui olemaan aika tasaista. |
Olen nyt ajellut viisi päivää, noin 100 km/päivä, hieman
alle. Viime kesä oli sikäli poikkeuksellinen, että minula oli aika vähän
sellaisia koko päivän ajoretkiä ja tiesin odottaa, että kestävyyskuntoni ei ole
sillä tasolla, kuin se on monesti aikaisemmin ollut. Vaikka täällä ei kauhean korkeita vuoria ole,
niin ihan tasaista maastoa ei juuri ole. Nousuja päivän mittaan siis riittää ja
Belfastin jälkeen tuulikin on ollut vastainen. Eilen iltapäivästä jaloissa
alkoi tuntua siltä, että on viisainta pysähtyä päiväksi, jotta matkanteko taas
sujuu. Niimpä varasin majoitukse tänne
Donegal:iin kahdeksi yöksi. Tänään yritän tappaa aikaa hieman ympärilleni
katsellen, venytellen ja kuunnellen äänikirjoja.
 |
| Niinkuin näkyy, otoksistani ei paljon aurinkoa näy. |
Matkareitti, joka näkyy blogini sivusta avautiuvassa kartassa
(karkeasti) kulki ensin pohjoisrannikkoa Belfastiin ja sitten kääntyilin
vähitellen tänne etelärannikolle, jota olen seuraillut välillä aivan meren
rannalla, välillä hieman kauempana. Maasto on vaihtelevaa, hyvin vihreää,
kosteaa. Korkeimmat mäet nousevat kartalla puolen kilometrin paikkeille
(ainakin toistaiseksi) ja tiet pariin sataan metriin. Laitumilla on lähes joka
paikassa lampaita, joskus lehmiä, hevosia ja aaseja. Enimäkseen pellot ovat
olleet laitumia, mutta toki muutakin viljelyä ajoittain löyytyy. Maisemien
suhteen on toki sanottava, että ovathan ne kauniimpia ja monipuolisempia kuin
Oulaisissa, mutta kyllä Oulaisten maisemissakin on puolensa.
 |
| Pakko laittaa ainakin yksi lammaskuva. |
Ajo-olosuhteet sään puolesta ovat olleet tasaiset. Tuulee
aika kovasti, kylmästi ja vettä tulee joka päivä, yksi päivä satoi koko ajan
kun ajoin ja vielä sen jälkeenkin. Muutoin sää vaihtuu nopeasti. Kun sade
loppuu koitan vaihtaa sadekamppeet pois ja toisinaan kun olen saanut
hengittävämpää päälle, uusi pilvi on jo päällä. Ts. jatkuvaa vaatteiden kanssa
vehtaamista. Vaatepuoli minulla on tällä kertaa mielestäni hyvä.
Erityismaininna saapi Goretex-kenkäni. Minulla on ollut aikaisemmin ainakin
kolmet kalliit Goretex-talvikengät, eikä mitkään niistä ole pitäneet olman
suojia pitkään vettä. Nämä ovat pitäneet.
 |
| Tämä kuva on Eskoa varten. Hänellä on Oulaisissa Irlannin hevonen ja pyysi tuomaan toisen tullessani. Tämä oli kuitenki hieman arka ja meni aika kauas poseeraamaan kun alion valmistautua kuvaamaan. |
Tämän saaren liikennekulttuuri ei saa minulta kovin korkeita
pisteitä. Se on minun mielestäni jopa huonompi kuin Suoimessa. Jalankulkijana
tuntuu kuin autoilijat yrittäisivät ajaa päälle, kukaan ei ainakaan pysähdy
missään antamaan kulkumahdollisuutta vapaaehtoisesti. Samoin pyörän selässä ei
voi kuin uneksia sellaisesta kohtelusta
jota esimerkiksi Espanjassa saa. Mutta koittelen ajaa varovasti niin enköhän
minä hengissä vielä viikon pysy, jos Luoja suo. Tarkoitus on ajella vielä pari kolme päivää
tätä rannikkoa itään ja sitten saaren poikki ja kohti Dublinia.
 |
| Tämä viimeinen kuva on aivan tämänhetkisen majapaikkani läheltä. Pari souteluporukkaa oli illalla harjoittelemassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti