Kotiranta ! |
Tänään
olen laitellut tavaroitani laukkuihin, käynyt pari lenkkiä pyörän
päällä, että paikat eivät kokonaan kangistuisi ja puhunut
muutamien ystävieni kanssa. Ystäväni Erkki Riihiaho, paikallinen
Pudasjärvi-lehden toimittaja käväisi juttelemassa tunnin kanssani.
Huomasin jälkikäteen olleeni niin matkavalmisteluajatuksissani,
että en huomannut edes kahvia tarjtoa, anteeksi Erkki!
Puran
huomenna aamulenkin jälkeen pyöräni, teen siihen hieman huoltoa
samalla. Laitan sen auton katolle valmiiksi Helsingin matkaani
varten. Katson, josko ehdin vielä viikonlopun aikana ajaa edes
vähäsen toisella pyörällä, että ajotauko ei tulisi kovin
pitkäksi. Eilen sain viestiä yhdeltä suomalaiselta kaverilta, joka
on lähdössä samalla lennolla Anchorageen, kertomansa mukaan
viideksi viikoksi Alaskaan pyöräilemään. Mikä yhteensattuma ?
Uskoakseni näemme kentällä jossakin vaiheessa.
Pyöräilyteemaani
liittyen tänään ystäväni soitti sanoisinko odotettavissa olleen
viestin. Eräs juuri eläkkeelle jäänyt varakas yrittäjä jolle
minä ja ennenkaikkea ystäväni olimme tarjonneet ratkaisua
alkoholiongelmaan jo pari vuotta oli löytynyt kuolleena. Viimeisen
kerran hän oli soittanut aamuyöllä aika vasta puhelimeeni.
Koitin soittaa hänelle ja kun hän ei vastannut, ystäväni kävi
häntä katsomassa. Oli ollut hyvin heikkokuntoisen näköinen ja
läimässyt oven kiinni, kun ystäväni oli tämän todennut apua
tarjotessaan. Mietin tuossa pyörälenkilläni, kumpi luonteenvika
oli tässä tapauksessa pahempi, ylpeys vai pelko? Ehkä siinä oli
kumpaakin, joka tapauksessa ne johtivat alkoholistin kuolemaan.
Jos
mopo meinaa karata viikonloppuisin tai lomilla kädestä, karkaa se
varmasti eläkkeelle jäädessä. Silloin ei ole muita pidäkkeitä
kuin ehkä puoliso ja jos hän on viisas, ottaa jalat alleen ja
jättää juomamiehen hjoitamaan ikävän hommansa loppuun! Niin,
ellei raittius kelpaa. Toivoisinpa voivani auttaa useampaa ihmistä
joka kamppailee juomaongelmansa kanssa. Sen olen oppinut, että
ketään ei voi auttaa vastointahtoisesti. Ei ketää joka ei halua
ottaa apua vastaan, en minä eikä kukaan muukaan.
Kuva
yllä on kotirannasta, laitoin sen tuohon, että voin matkallani
katsella, jos tulee kotimaisemia ikävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti