TIEN VIERESTÄ ?

Laitoin blogini aiheeseen liittyen kuvan Sisiliasta. Näkymä ei ollut poikkeus vaan sääntö.

Kevät on ollut minulle aina vuoden paras aika. Rakastan valoa ja pohjoisen keväässä ja kesässä sitä piisaa. Keväällä Suomen lyhyt kesä on vielä edessä ja siksi sen tuoma toivo ja jännityskin on voimakas. Kevääseen liittyy uuden elämän ja kasvun synnyn luoma toivo ja odotus. Kaikki muuttuu nopeasti, lumet sulavat, vesi virtaa, silmut aukeavat, ruoho ja kaikki kasvaa, linnut saapuvat. Luonnon täyttää muuttolintujen mukanaan tuoma iloinen, kiihkeäkin laulu.

Pyöräily paljastaa keväästä jotakin muutakin. Tien varsilla on runsaasti kaikenlaista, mikä ei sinne kuulu. Joukossamme on sellaisia ihmisiä, jotka eivät välitä säännöistä, toimivat joko tietäen tai tiedostamattaan vahingollisesti. Tien reunoilta löytyy kaikenlaista. Jos listaan muutaman pahimman roskan, niin tässä sitä listaa sitten on;

-olutpurkit ja tyhjät virvoitusjuomapullot, alkolijuomat ylivoimaisena enemmistönä. Myöskään oluen pahvipakkaukset näyttävät lentävän hyvin tiheään sinne tien poskeen.

-Pienet kertakäyttöpakkaukset maitojuomille, ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Saisi minun mielestäni poistaa myynnistä kokonaan, ovat sellainen roskan lähde.

-Mukaanotettavan kahvin pahvipakkaukset. Sama mieleipide kuin edellisestä kohdasta.

-Tupakkapakkaukset ja muoviset nuuskapakkaukset.

Osa maastoon heitetyistä muovipakkauksista päätyy tulvavesien mukana mereen. Valtamerissä on valtava määrä muovia, jolla on ekologisesti hyvin vakavia vaikutuksia. On käsittämätöntä, miten ihmiskunta pyrkii tuhoamaan viime kädessä omia elinmahdollisuuksiaan typerällä välinpitämättömyydellään. Poikani laittoi jonkin aikaa sitten videon, jossa kauniilla lintusaarella oli suuri määrä kuolleita lintuja, joiden sisuskalut olivat täynnä muoviroinaa. Uusien tutkimusten mukaan muoveista liukenee koko ajan aineita veteen, aineita, joilla on muunmuassa hormoonien kaltaisia vaikutuksia kaikkeen eloperäiseen, myös ihmiseen. Ts luonto taitaa syöttää ihmiselle takaisein sen paskan, minkä ihminen sinne heittää.

Matkoillani olen nähnyt paljon kaunista maailmaa, hyvin kaunista. Olen nähnyt myös järjetöntä ympäristön tuhoamista, kauneuden tuhoamista pitämällä ympäristöä kaatopaikkana. Suomi ei toki ole pahin, kyllähän se Eteläeurooppa, balkkanin maat, Italia.. ovat olleet ne minun matkojeni roskaisimmat alueet. Saksa taas taitaa olla yksi niitä puhtainpia. En toki voi tehdä kovin paljon asialle, tänään 33 olutpurkkia, toisinaan vai “roskan päivässä” (siis poimin sen roskan päivässä aina kun muistan ja muistan nykyään aika usein). Minun mielestäni roskaton luonto on suunnattoman paljon kauniinmpi katsella kuin roskilla pilattu.