sunnuntai 16. helmikuuta 2014

TOIMINNAN MAHDOLLISUUDEN YLLÄPITÄMINEN!

 
Kärppien mainoksessa  oli Golden Gate, kai se voi olla minunkin blogitekstissä?

Meinasin kirjoittaa että liikkumisen option ylläpitäminen, mutta vaihdoin Suomalaisempaan sanontaan. Minullahan on nyt sellainen tilanne, että takana on yli 15000 km:n pyörämatka, joten voinee hyvällä syyllä arvella, että vähintäänkin kohtalainen liikuntakyky on tällä hetkellä tallella. Fyyseinen ja minulla myöskin henkinen kunto tai tila ei säily jouten ollen. Jos meinaan säilyttää sen mahdollisuuden, että voisin halutessani lähteä jonkinlaiselle matkalle, minun on tehtävä jotakin.

Minä teinkin. Marssin kuntosalille heti ensimmäisellä mahdollisella hetkellä ja pyysin valmentajaani, Juha Rankista auttamaan lihaskuntoni palauttamisessa. Parin totuttelukerran jälkeen ensimmäinen jalkatreeni saikin jalkani melkein toimintakyvyttömään kiputilaan. Seuraavava treeni olikin jo huomattavasti helpompi. Se on merkillistä, miten lihaskunto laskee vaikka aeroobista liikuntaa tulee kuinka paljon tahansa. Tämä on ollut tiedossani jo jonkin aikaa. Tarvitsen siis molempia liikuntamuotoja, sekä aeroobista (siis pyöräilyä, hiihtoa, lenkkeilyä....) ja kuntosaliharjoituksia. Koitan siis toimia tällä hetkellä niin, että minula olisi kuntoni puolesta mahdollisuus lähteä liikkeelle pidemmällekkin matkalle, jos sellainen tilanne eteen tulee.

Miksi kerron tästä? Minulla meni ensimmäiselle matkalleni valmistautumiseen 2,5 vuotta. Liikuin johdonmukaisesti ja säännöllisesti saavuttaakseni sellaisen option, että voisin ajaa Oulusta Gibraltarille polkupyörällä. Lunastin tuon option 7000 km:n matkalla loppuvuodesta 2009. Minun lähtökohtani oli epäterveet elämäntavat aikaisemmin (olin tuolloin ollut raittiina viitisen vuotta) ja heikko kunto. Ajattelen siis, että jos tämä oli mahdollista minulle, se on mahdollista hyvin suurelle joukolle ihmisiä. Eli kannustan teitä lukijoitani asettamaan omat tavoitteenne ja tekemään töitä sen päämäärän eteen. Terveisiin elintapoihin kuuluu hyvä ravinto, riittävä liikunta ja riittävä lepo. Ihmisen, joka ei rakasta itseään sen vertaa, että pitäisi huolta itsestään, on ehkä vaikea rakastaa muitakaan. Ts pidetään ensiksi huolta itsestä niin on kykyä ja voimavaroja rakastaa ja huolehtia lähimmäisistä.

Kävin ennen pitkää matkaani viime kesänä kehonkoostumusmittauksessa (Kunnon aparaatti, IB720). Minua kiinnosti tietää, mitä lihasmassalleni tapahtuu. Tuolloin, 6.5.2013 lihasmassani oli 37 kg ja rasvaprosentti 12,9. Nyt reilu kolme viikkoa matkani päättymisen jälkeen lihasmassani oli 35 kg ja rasvaprosentti 13,6. Paino oli laskenut täsmälleen 2 kg mittaushetkellä (se on tällä välillä jo vähän noussut) joten painon lasku kohdistuu kokonaan lihasmassaan. Sitten huomasin mielenkiintoisen tiedon. Huolimatta aika hoikasta kehostani, (painoindeksi 24,4 ja 23,4) niin viime kesän mittauksessa visceraalisen rasvan viitearvo oli 104,3 ja nyt 44.8! Ensinnäkin minua hämmästytti tuon haitalliseksi sanotun vatsaontelossa olevan rasvan määrä edellisellä mittauskerralla ja toiseksi se, että se oli vähentynyt noin radikaalisti. Koitin analysoida syömisiäni ja tulin seuraavaan päätelmään, jonka todenpitävyyden koitan tarkistaa. Syön pääsääntöisesti mielstäni terveellisesti, paljon kasviksia, proteiinipitoista ruokaa, vähän punaista lihaa ja vähän eläinrasvoja. Ruokavaliossani on kalaa runsaasti ja myös kanaa runsaasti. Mutta minulla on ollut kaksi pahetta kotimaassa! Hillomunkit ja sitten olen syönyt kotona ollessani jäätelön lähes joka päivä. Nyt saa hilomunkit jäädä ja jäätelöä ehkä kerran viikossa. Katsotaan, onnistuuko se. Käyn puolen vuoden päästä uudelleen mittauksessa ja kerron, mitä kuuluu tuolloin paitsi lihasmassalle myös visceraaliselle rasvalle.

Minulta on kyselty jatkanko matkaani. Vastaan että en tiedä. Sen option kuitenkin ylläpidän niin kuin kerroin ja jos jatkan, niin sen aika on elokuussa. Paluuni ensimmäisinä päivinä asia ei käynytkään mielessäni, nyt se on käynyt. Jotain sellaista mitä olin pitkään suunnitellut jäi kesken. Jos hulluus ei muulla tavoin ratkea eikä minua tarvita enemmän täällä kuin siellä, niin … Toivoisin joka tapauksessa, että te lukijoistani, jotka kannatatte ajatustani päihteettömästä elämäntavasta edistäisitte blogiani, sillä aioin siihen vielä kirjoittaa ja ehkä sen saama vastakaiku vaikuttaa myös osaltaan jatkopäätökseenikin.


Nyt suuntaan pyörälenkille. Olen vähitellen saanut pyöräilyn uudelleen käyntiin ja tehnyt hieman haastavissa olosuhteissa noin 30 km:n lenkkejä. Koitan tehdä niitä näillä keleillä noin 4-5 viikossa. 

1 kommentti:

Heikki Heinonen kirjoitti...

Ahti, piristävää ja innostavaa lukea jälleen blogiasi. Hyvä, että annat kirjoituksillasi ajattelun aihetta.
Maistui aamukahvikin paremmalle. :)