Pyörämatka Gran Kanarialle
Olen käynyt useaan otteeseen Manner-Espanjassa
pyöräreissulla. Vaihtelun vuoksi ja
aikataulusyistä päätin tällä kertaa kokeilla Gran Canariaa. Olen suhtautunut
saariin hieman epäluuloisesti, kun olen ajatellut, että ne on äkkiä koluttu.
Toisaalta nyt ajattelin, että täällä
olisi tähän aikaa vuidesta lämpimämpää kuin esimerkiksi Malagan ympäristössä,
jossa viime keväänä olin hieman myöhempään kuin nyt olen täällä. Mielikuva taisi ainakin tällä kertaa olla
väärä. Tarkistin juuri tämän päivän säätiedot ja Las Palmasiin luvattiin
maksimissaan 14C ja Malagaan 20C!
Minulla on kuntoni säilyttämiseen vahva motivaatio,
suoraastaan erittäin vahva pääosan ajasta. Ja senkin aikaa, kun se motivaatio
ei ole niin vahva, käytän tilalla itsekuria.
Ajattelen, että olen jotenkin vaurioittanut hermostoani aikaisemmilla
elämäntavoillani ja siksi olen rauhaton ja tarvitsen aina toimintaa. Toimettomuus on myrkkyä ja siksi haluan säilyttää
toimintakykyni niin kauan kuin mahdollista ja teen sen eteen sen mitä minuulla
on tehtävissä. Loppu jää sitten Luojan huomaan. Toisaalta, hyvä kunto lisää mukavuusaluettani
jamahdollistaa minulle monia asioita, jotka eivät muutoin olisi mahdollisia.
Siispä liikun ja aika paljon siitä pyörällä.
Toki on monta muuta mielenkiinnon kohdetta mutta silti ehdin viime
vionna ajella hieman yli 11 000 km.
Tämä paikka, Gran
Canaria näyttää olevan aika suosittu pyöräilykohde. Teillä liikkuu
paljon minua nuorempia ja parempikuntoisia pyöräilijöitä. Myös joitakin
kutakuinkin ikäisiäni ja silti luultavasti parempikuntoisia pyöräilijöitä.
Pitää muistuttaa aina toisinaan itselle, että keskittyisin vain omaan tekemiseeni,
jokaisella muulla on oma taustansa ja kuntonsa eikä se kuulu minulle. Paikkana
tämä on kyllä ollut ainakin osittain pettymys. Täällä on tosiaan ollut
kylmempää kuin olin odottanut. Mutta se
ei oikeastaan ole se pääasia. Pääasia on, että nyt kymmenisen päivää täällä
oltuani täällä on ollut joko kova tai erittäin kova tuuli. Osin vaarallisen
kova. Tuuli on pyörinyt tuossa 48 km/ h paikkeilla ja sopiva puuska tuolla
kapeilla teillä meinaa heittää ukon rotkoon!
Lämpötila on ollut täällä alaalla noin 17C (tänään luvattu 14C) ja
tuolla 900 m:n korkeudessa eilen n. 6C ja kun se on kovan tuulen kanssa vettä
vihmoen, se on aika raikasta. Minulla
on kyllä hyvät vaateet ja kun
liikun retkipyörällä laukun kanssa, on
mistä vaihtaa. Ts. sen lämnpötilan kanssa kyllä pärjään. Tiet sisämaahan ovat kohtuullisen jyrkkiä ja
nousuja kertyy päivässä helposti yli 1500 m:n, mikä kyllä tuntuu jaloissa. Minulle 2 km alkaa olla se yläraja.
Tuulen takia olen sitten koittanuty suunnitella
matkareittejäni siten, että iltapäivällä ei väsyneenä tarvitseisi ajaa kovin
pitkiä matkoja vastatuuleen. Tämä on luonnollisesti
rajoittanut reitinvalintaani. Sisareni tuli osaksi aikaa matkalle ja hän on
saanut viettää päivisin aikaa paljon yksinään kun minä olen ollut pyörän
selässä. Hän lähtee tällä viikolla takaisin kun itse jään vielä viikoksi.
Ajattelin silloin hieman laajentaa reviiriäni ja käydä kiertämässä koko saaren.
Kuvittelin siihen menevän 2 – 3 päivää aikaa riippuen reitinvalinnasta.
Sisareni on huolehtinut uimapuolesta. Minä en muistanut ottaa edes uimahousuja mukaan. |
Olen nyt ajanut kaksi 4. päivän jaksoa. Takana Suomesa oli
useampi kuukausi vain lyhyitä lenkkejä. Kunnon kestävyyskunto lähtee kyllä
putoamaan aika pian kun pitkät lenkit jäävät pois. Pitkillä tarkoitan sellaista
6-8 h:n tehollista liikuntaa. Viimeksi ajoimme puolisoni Marikan kanssa
syyskuussa Pariisiin, jolloin tuli pidempiä päivämatkoja. Toisaalta olosuhteet
olivat lähes koko ajan kevyitä, vuoristoa matkalle ei sattunut. Kyllä tämä varmasti harjoitusleiristä käy
sillä rasitusta kyllä tulee. Sen kyllä olen päättänyt suhteellisen varmasti,
että minulle tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta pyörällä täällä. Jollakulla
toisella toiseen aikaan ja ehkä toisella saarella täällä (Lanzarote tai Furte
Ventura) on ollut aivan toisenlaiset kokemukset. Juttelin yhden mummin kanssa
ja sen verran kuin ymmärsin hänen espanjaansa, hänkin selitti, että täällä on
tänä talvena ollut poikkeuksellisen tuulista.
Sitten täytyy sanoa vielä yksi asia. Minä olen alkanut kaivata kotiin.
Minulla on aikaisemmassa elämässä kuukausien yhtäjaksoisia matkoja takana ja
nyt kolme viikkoa alkaa tuntumaan ikuisuudelta. Ilmeisesti minulla on hyvä olla
kotona koska näin on. Ehkä on aika alkaa oleptella joitakin toisia tapoja
täyttää aerobisen liikunnan tarvettani kuin matkustaa viikokausiksi
ulkomaille?