Matkustusasiakirjat !

 

Kuvassa uusin viritys telttapakkaukselle.

On korkea aika tarkistaa, millaisia matkustusasiakirjoja tarvitsen matkallani. Passin uusin keväällä, entinen olisi vanhentunut suunnitellun matkani aikana. Anchorageen lentoa varatessani minun piti täyttää USA:han vaadittava ESTA-lomake ja sain näin käsittääkseni luvan oleskella 3 kuukautta Yhdysvaltojen alueella. Minua on hieman pohdituttanut asia kuitenkin, ja ajattelin ehtiä vielä kysyä asiaa joko ulkoministeeriöstä tai USA:n Suomen suurlähetystöstä. Matkani alkaa Alaskan osavaltiosta, sitten se kulkisi Kanadaan ja palaisin uudelleen USA:n puolelle. Minulle on epäselvää, lasketaanko kolmen kukauden aika joka kerta maahan saavuttaessa uudelleen vai lasketaanko oleskeliu yhteen. Muita maita suunnitellun matkani varrella ovat:

-Kanada 6 kukautta

-Meksiko 180 päivää

-Belize 1 kuukausi

-Guatemala 3 kuukautta

-El Saqlvador 3 kuukautta

-Honduras 3 kuukautta

-Nigaragua 3 kuukautta

-Costa Rica 90 päivää

-Panama 90 päivää

-Colombia 90 päivää

-Ecuador 90 päivää

-Chile 90 päivää

-Peru 90 päivää

-Argentina 3 kuukautta

-Uruguau 3 kuukautta

Maita yhteensä 16 maata jos Uruguay lasketaan mukaan.  Se ei ole reitillä, mutta ajankohdasta riippuen saattaisi olla myös vierailukohteena. Nämä ajat, jotka suomalainen voi oleskella turistina ilman viisumia, löysin Wikipediasta.

JUHANNUSTA ODOTELLESSA?

Kuva Syötteeltä Kellarilammelta, jossa on kulkureitti nuotiopaikalle pyörätuoleja käyttäville. 

Viileät ilmat ja sateet eivät ole estäneet pyöräilyä, kyse on pääasiassa siitä, että oppii pukeutumaan oikein. Lauantaille  suunnittelemani pyörälenkki tosin supistui iltaiseen pikkupyrähdykseen, kun kettingin kiristys venyi päivän mittaiseksi pyörähuollon opetteluksi. Aikaisemmissa pyörissä kettinkiä ei ole tarvinnut kiristellä, johtuen takavaihtajaan kuuluvasta laaja-alaisesta kiristinosasta. Tässä pyörässä ketjunkiristintä ei ole, vaikka sellainenkin olisi voinut olla olemassa. Harkinnanarvoinen asia. Ketju siis kiristetään siirtämällä takapyörää taaksepäin. Samalla kiristyy myös vaihtajien vaijerit ja ohjeen mukaan niissä saisi olla vain kahden millimetrin löysyys. Se on pian käytetty, joten vaijereissa pitäisi olla säätövaraa vähintään yhden ketjulenkin mittaisesti. Säätövarat oli käytetty, joten otin yhden ketjulenkin pois. Se oli kuitenkin liikaa ja laitoin palan takaisin ja aloin tutkia vaihtajan vaijereiden vaihtoa tai jatkamista. Tein joka vaiheessa kaikki mahdolliset virheet ja koitin välillä ottaa vanhan pyöränikin käyttöön, mutta en saanut sitäkään ajokuntoon, osia puuttui. Viimein illaksi sain pyörän ajettavaksi, lisäksi taas oppia ketjun katkaisuun ja jatkamiseen ja hieman muutakin.

Viikon ajot jäivät noin 360 km:iin, kun jäi yksi ajopäivä pois. Tein kuitenkin kahtena päivänä hapottavan harjoitukseni joten se tuskainen urakkani edistyy. Sunnuntaina ajoin 3* 7 minuuttia, keskisykkeet 166 – 168. Vielä olisi 7 hapottavaa harjoitusta jäljellä. Tilasin varaosat Rohloff:in napaan ja vaihtajaan, Bikestacion, Finland. Sain hyvän palvelun, kiitoksia siitä.( http://www.bikestation.fi/).  Olen opetellut uuden navigaattorini käyttöä ja lukuisia muita pieniä asioita, jotka pitäisi hoitaa ennen matkaani.  Ystäväni Janne J. aikoi ajaa minut pakettiautollaan Helsinkiin matkaan lähtiessäni, joten se asia on järjestyksessä. Päätin viikolla, että en ala pakkaamaan pyörää pahvilaatikkoon, vaan otan pyörälaukkuni mukaan. Jos postimaksu Ancoragesta on kohtuullinen, laitan sen takaisin, ellei ole, jääköön sinne. Tuntui sen pahvilaatikon väylääminen  molemmissa päissä niin hankalalta.

Niin, juhannus on tulossa. Minulle sillä ei ole enää vuosiin ollut isompaa merkitystä, tarve juoda pää täyteen on pysytellyt poissa.  Osalle ihmisistä juhannus on leppoisaa yhdessäolon aikaa perheen ja ehkä ystävien kesken. Kun katsoo avoimesti tilannetta, käsittämättömän monelle se on tilaisuus juoda itsensä tolkuttomaan humalaan. Siispä on suuri joukko ihmisiä, jotka ovat ahdistuneita, huolissaan ja pelkäävät läheistensä puolesta ja jopa läheisiään lähestyvän kesäjuhlan vuoksi tai sen aikana käytettävän alkoholin vuoksi. Sitten on se toinen  ryhmä ihmisiä, jotka aiheuttavat huolta ja pelkoa läheisilleen. Jos aatto menee ilman onnettomuuksia, niin loppu juhannuksesta kuluukin sitten krapulaa parannellessa. Siis aatto tolkuttomassa humalassa ja loppuaika enemmän tai vähemmän sairaana. Muutama koittaa saada alkaneen putken poikki seuraavana arkena katkolla (sirkkelissä, niin kuin joku sanoi).

Jos haluaa, voi tehdä testin. Kuunnella selvin päin alkoholia ottavien juttelua. Omat havaintoni näissä tilanteissa on ollut, että siinä 4:n – 5:n paukun jälkeen jutut alkavat olla sellaisia, että ei niitä selvin päin täysijärkinen jaksa kuunnella jos ei ole pakko. Onko tällaisen tilan tavoittelu todella tarpeen? Minulta meni kyllä aika pitkä aika asian havaitsemiseen, toivoisin, että kaikki eivät olisi yhtä pöljiä.  Lisäksi on se asia, että hyvin monessa paikassa kasvavat lapset joutuvat katselemaan tätä usein vähä-alyistä ja pelottavaakin ”juhlintaa”. Vaikka malli onkin pelottavaa, jostakin kummallisesta syystä se imetään omaksi käyttäytymismalliksi aikuisena. Tällä tavoin humalahakuinen juomakulttuuri siirtyy sukupolvien yli. ”Isien pahat teot kostetaan lapsille kolmanteen ja neljänteen sukupolveen”. Siirrämme sen sosiaalisena perimänä.

Minä toivotan mahdollisimman monelle raitista tai ainakin vähäalkoholista juhannusta, jossa alaikäisten ei tarvitsisi katsella omien vanhempiensa kohellusta. Se on pelottavaa, ihan aikuisten oikeesti.

Varusteita ja muuta valmentautumista.

Pitää muistaa ostaa kartat navigaattoriin, että ei tarv itse  ajella  käsin  piirretyillä, kuten Venäjällä!

Olen koittanut kehitellä uutta telinetä selviytymispakkaukselleni (teltta, makuupussi, makuualusta, tyyny). Lukuisia pieniä juttuja, uusi navigaattori, uusi sykemittari, hammaslääkäri, uudet lämmitettävät pohjalliset, turkisvuoripääliset ajokengille, seisontatuki taas vaihtoon, ….. Silmälasit pitäisi uusia, aurinkolasit pitäisi uusia, pyörän pakkaus menomatkaksi, …. Tuntuu, että on lukemattomia pieniä yksityiskohtia hoidettavana samalla kun aika lähtöön lähenee. Lisäksi pitäisi luopua ja luovuttaa toisille joitakin vapaaehtoistöitä.

Kuluneella viikolla aloitin viisi viikkoa kestävän hapottavien harjoituksien kauden. Harjoituksissa mennään mukavuusalueeni yli, tein ensimmäisellä kerralla kolme 5 minuutin vetoa keskisykkeellä 161 – 164. Tarkoitus on, että aika kasvaisi jakson aikana viimeiseen harjoituskertaan mennessä 15 minuuttiin. Rauhallisempaan tahtiin tottuneelle keholle harjoitus oli taas melkoista rääkkiä, mutta tiedän aikaisemmista kerroista, että sillä on positiivinen vaikutus suorituskykyyn. Muutoin olen ajanut noin 400 km viikossa siten, että mukana on ollut ainakiin yksi pidempi lenkki.

Olisi voinut luulla, että lähdettyäni neljä kertaa aikaisemmin liikkeelle pitkälle matkalle, kaikki olisi jo rutiinia. Ei todellakaan ole. Ei se ole ollut rutiinia ennenkään ja nyt kun olen lähdössä lähes vuoden pituiselle matkalle, tuntuu, että kaikki on aivan uutta ja ainutkertaista. Miten asunto, miten postit, luottokortit, passi, viisumit, tarvitaanko niitä, hoitotestamentti? Poranterien osto, U-pultin hakua pitkin kaupunkia, palametallista lattarautaa jua putkia, urheilujuomaa, kannettavan laturi, pitäisi opetella Skype, uuden kännykän osto. Pitäisikö käydä lääkärillä ja koita hoitaa siinä sivussa sosiaalisia suhteita ja muita velvollisuuksiasi. Ei, ei todellakaan rutiinia mutta eiköhän kaikki ole valmiina, kun aika koittaa. Harjoitusaika kuitenkin on löytynyt joka viikko ja huomenna taas kuntosalille, illalla palauttava lenkki.

KESÄ, LOMA JA LOMAMIELI !

Pintamojärveen laskeva puro Pudasjärven ja Taivalkosken välillä.

Bogini nimen mukaan kirjoitan aina väliin päihteisiin liittyvää tekstiä. Ongema tosin on, että sellaisista ihmisistä , joille päihteet ovat ongelma, monet lakkaavat lukemasta tätä tekstiä tässä vaiheessa. Sille en voi mitään, vaikka tarkoitukseni ei ole edes yrittää raitistaa ketään. Pääasiallinen tarkoitus koko blogilla on jakaa omaa kokemustani ja myöskin toisten kaltaisteni kokemusta, josta olen viimeinkin valmis ottamaan opiksi.

Kesä on ihmisille hyvin erilaista aikaa. Koululaisille kesäloman riemun odotusta, monille tervetullut lepohetki vuoden uurastuksen jälkeen. Ahdistuneelle ja masentuneelle kuukauden pätkä, jolloin saa “rentoutua” alkon kanssa aivan “rauhassa” työn sitä häiritsemättä. Jos lasketaan karkeasti, että Suomessa on alkoholisteja n. 500 000. Jos miehillä alkoholismin kehittyminen kukkaansa vie keskimäärin 25 vuotta ja naisilla 15 vuotta, siis keskimäärin 20 vuotta, terminaalivaiheeseen päätyy tämänkin vuoden aikana 25 000 ihmistä. Moni avioliitto päätyy (onneksi) eroon ennen tätä vaihetta, valitettavasti moni jatkaa tämänkin jälkeen katkeraan loppuun saakka. Kesälomalla on tilaisuus hankkia sellainen kuukauden mittainen putki, jota ei sitten omin voimin saakkaan poikki. Jonkun kohdalla onneksi se katkolle joutumisen häpeä on se pohja, jota alemmaksi ei halua mennä ja siinä on muutoksen mahdollisuus.

Jaan hyvin epätieteellisesti ihmiset viiteen ryhmään alkoholin käyttönsä suhteen.

• kaltaiseni ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta käytä lainkaan alkoholia. Olisi ehkä kaikkein turvallisin vaihtoehto, meitä vain löytyy kovin vähän.
• Hyvin maltillisesti käyttävät, ehkä maksimissaan 5-7 ravintola-annosta viikossa eikä kerta-annos koskaan 3-4 annosta enempää. Lisäksi tähän käyttöön kuuluu huolellinen harkinta, missä tilaisuudessa ja kenen kanssa alkoholi nautitaan. (ei alaikäisten lasten seurassa).
• Ns. kohtuukäyttörajan alapuolella niukin naukin pysyttelevät. Kohtuukäyttörajoiksi on ilmoitettu kovin korkeat lukemat ja jatkuva alkoholinkäyttö tässä määrin on varmasti vahingollista. En tähän blogiin listaa vaikutuksia, mutta terveyshaittoja voidaan osoittaa kiistatta kymmeniä. Lisäksi useimmilla ihmisillä alkoholinkäyttö pyrkii ajan myötä lisääntymään, jolloin siirrytään seuraavaan osasatoon. Olen kuunnellut sankareiden puheita siitä, kuinka ovat onnistuneet pysymään tipattomana tammikuuna 4 viikkoa juomatta. Jos se vaatii suurta ponnistelua, olisi ehkä tarpeen pohtia suhdetta alkoholiin.
• Suurkuluttajat. Kohtuukäyttörajan ylittävät, jotka voisivat halutessaan ehkä lopettaa tai kohtuullistaa alkoholinkäyttöään. Suurkuluttajan ja alkoholistin raja on hämärä, koska vasta lopettaessaan ja todistaessaan että pystyy olemaan juomatta, suurkuluttaja todistaisi, että ei ole alkoholisti. Eräs ihminen kertoi juuri vieneensä kolmen kuukauden naukkailun jälkeen tyhjät purkit kauppaan, yli 1400 purkkia. En usko, että on mikään ennätys, hän vai sattui laskemaan saaliin. Jos epäilet olevasi suurkuluttaja, ehkä kannattaisi joskus laskea.
• Viimeisenä, viidentenä ryhmänä alkoholistit, jotka eivät erittäin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kykene lopettamaan ilman apua. Tämän ryhmän ihmisista valtaosa ei tunnista kuuluvansa tähän ryhmään, itse asiassa pääasiassa tämän taudin tunnustavat ovat raittiita. Kesäloman voisi käyttää myöskin menemällä hoitoon, uuden elämän alkuun ja jota uutta elämää voisi sitten varmentaa vertaisryhmien avulla. Tälle ryhmälle kesäloma saattaa olla vaikea ja tämä ryhmä tekee myös läheistensä kesäloman helvetiksi.

Tällaisia mietteitä. Minä aloitin ykkösestä, kävin kaikki ryhmät läpi ja palasin viimein takaisin ykköseen, jossa olen viettänyt yli kymmenen vuotta enkä kadu tätä aikaa. Ajattelen, että tuon ykkös- ja kakkosryhmän ihmisillä ei ole ongelmia tunnistaa, missä mennään. Jos muilla on epäilyksiä omasta tilastaan, tässä testi, jonka voi suorittaa omatoimisestai;

Käy sunnuntaina ravintolassa, ota yksi paukku ja lopeta. Käy maanantaina ravintolassa, ota kaksi paukkua ja lopeta. Käy tiistaina ravintolassa ja ota kolme paukkua ja lopeta. Käy keskiviikkona ravintolassa ja ota neljä paukkua ja lopeta. Käy torstaina ravintolassa, ota viisi paukkua ja lopeta. Ole perjantai ja lauantai selvin päin. Toista testi toisen viikon ajan. Jos koko testi menee suunnitellusti, ei tilanne taida olla vielä kovin paha. En ota mitään vastuuta testistä ja sen suorittaja tekee sen omalla vastuullaan.

Hyvää kesää kaikille. 

SYÖTTEEN PYÖRÄILYREITTEJÄ, “AHTIN MAANTIEREITTI 1”

Tulitauossa voi täydentää huvenneita energiavarastoja.

Linkki karttaan; "ahtin reitti 1"

http://goo.gl/maps/mIdRx

Olen tässä ajellut hyvin monia erilaisia reittejä Syötteen ympäristössä. Nyt tuli mieleen, että jos kirjailisin niitä vähän ylös, jospa niistä kertyisi sellainen reittiehdotusrypäs, jota joku muukin voisi käyttää.

Kun Syötteen alueella tulee puhetta pyöräilystä, niin lähes poikkeuksetta esiin tulee alueen ymmärtääkseni hyvät maastopyöräilyreitit. Kuitenkin suurin osa ihmisistä, jotka ajavat pyörällä, eivät aja maastopyörällä vaan tavallisella pyörällä ja mieluiten maanteitä tai oikeastaan kaikkein mieluiten pyöräteitä. Maailmalla on myös suosituilla pyöräilyalueilla tehty ajoradalle yhtenäisellä keltaisella viivalla erotetut kaistat pyöriä varten. Toivoisikin, että pääteillä valkoisen viivan erottama reunakaista olisi edes sen puoli metriä leveä, siinä on jo huomattavasti turvellisemman tuntoinen ajaa kuin paikoissa, joissa reunakaista on vain 10 cm. Nykyisin reunakaistan seudulle on louhittu hirveät täristyskuopat, joissa pyörällä ajaminen on kertakaikkiaan mahdotonta. Niimpä reunakaistan ollessa kapea, pakotetaan tärinäkuopilla pyöräilijä ajamaan keskempänä tietä.

No, niihin pyöräilyreitteihin. Tässä ensimmäinen, joka on aika pitkä (Lyhyempiäkin on tulossa). Olen valinnut lähtöpisteeksi Eteläisen Pytkynharjun tienristeyksen. Reitti lähtee Ranuan suuntaan Rytinkisalmen tielle. Matka Syötteen risteyksestä Rytinkisalmelle on loivasti mäkistä, Syötteen tiellä mennään kahteen kertaan Naamankajoen yli ja Rytinkisalmentiellä Pärjänjoen yli. Alkumatkasta on myös Kellarilammin taulopaikka, jossa voi käydä vaikka uimassa, jos siltä tuntuu. Makalla on myös useampi järvi, joten kaunista maisemaa riittää. Rytinkisalmen kyläkaupassa voi käydä kahvilla ja täydentää eväsvalikoimaansa.

Rytinkisalmesta Pärjänsuolle tie seurailee Livojoen lähimaastossa, toisinaan joki näkyykin teille. Pärjänsuolta käännytään Kuusamontietä kohti, nyt hyvin tasaista maastoa ja ohitetaan pari turbetuotantoaluettakin ennen kuusamon tielle saapumista. Tällä kohtaa Kuusamontiellä on kohtalaisen hyvät reunaklaistat sen matkaa, että käännytään takaisin Rytinkisalmen tielle. Välillä on Tulitauko, ruokapaikka Kajaanintien risteyksessä. Loppumatka Rytinkisalmen tietä on taas aika mäkistä mutta maisemiakin riittää.

Kokomaispituutta reitillä 106 km

Kokonaisnousu 505 m

Energiakulutus (testimatkalla) 3350 kcal

ELÄMÄNTAPAMUUTOS ON MAHDOLLINEN

Kuva matkaltani Sierra Nevadaan. 

Jos mikään ei muutu, niin mikään ei muutu. Jos ylipainosi on lisääntynyt, niin todennäköisesti se jatkaa lisääntymistään. Jos alkoholikäyttösi on kasvanut, todennäköisesti se jatkaa kasvuaan. Jos kuntosi on mennyt huonompaan suuntaan, niin todennäköisesti se menee siihen suuntaan edelleenkin. Jos riskisi sairastua sokeritautiin on kasvanut, niin todennäköisesti se jatkaa kasvuaan edelleenkin. Yleensä on niin, että mitkään kosmeettiset toimenpiteet eivät tuo ratkaisua.

Minun kohdallani tervejärkisyys on ollut hukassa, kun olen aikoinaan toistanut samoja toimenpiteitä ja odottanut eri lopputulosta. Jokainen voi miettiä omalla kohdallaan, onko tilanne jonkin asian suhteen näin. Jos painonhallintaan on kokeillut toistuvasti diettejä ja lopputuloksena on aina painon palaaminen dieetin jälkeen lähtöpisteeseen niin kyseessä on juuri saman asian toistaminen eri lopputuloksen odotuksella. Diettien ongelmana on vielä käsittääkseni se, että dieetin aikan lihasmassaa katoaa ja kun paino taas nousee, niin se nousee nimenomaan rasvana, jolloin lopputiloksena on lihasmassan väheneminen. Painonhallinnan kannalta juuri väärä suunta.

Katsoin kaupan kassalla sairaaloisen lihavaa naista ostoiksineen. Ostokset selittivät ainakin yhdeltä osalta lihavuuden syitä. Katsoin kaupan pihalla ylilihavaa (metabolinen oireyhtymä) miestä, skootterin kyytiin tällättiin kasseja jotka sisälsivät paljon olutta. Siina ainakin kaksi syytä metaboliseen oireyhtymään; olut ja skootteri. (Polkupyörä ilman muuta skootterin sijasta). Teemme joka päivä valintoja jotka vaikuttavat elämänlaatuumme jopa käsittämättömällä tavalla. Tupakointi, ylensyönti, viina ja liikkumattomuus, siinä lyhyt lista pitkälle listalle sairauksia ja huonoa elämänlaatua. Useimmilla meillä on ollut tai on paheillemme jokin hyvä selitys. Jos kuitenkin tosiaan olisimme itsellemme rehellisiä ja ajattelisimme, että haluammeko hautaan 20 vuotta aikaisemmin kuin jos huolehtisimme itsestämme? Haluammeko todella sokeritaudin, maksakirroosin, syövän, dementtian.....

Eihän meistä kukaan halua. Jotenkin vain huijaamme itseämme ja kieltäydymme ajattelemasta ikäviä asioita. Jos kuitenkin pysähtyisit tänään miettimään, onko osaltasi kaikki kohdallaan? Mikä sitten avuksi, jos entiset menetelmät eivät ole toimineet?

Aina on niitä ihmisiä, jotka ovat muuttaneet elämänsä, elintapansa. Otetaan mallia heistä, miten se heillä oli mahdollista. Olen huomannut, että ihmiset yleensä kertovat mielellään muutoksestaan, jos heiltä sitä kysyy. Niin minä tein reilut 10 vuotta sitten alkoholin suhteen ja hetken päästä myöskin tupakin suhteen. Kuuntelin niitä ihmisiä, jotka olivat ratkaisseet saman ongelman. Minun kohdallani elinikäiset lupaukset eivät ole toimineet koskaan. En ole luvannut kenellekkään olla juomatta tahi tupakoimatta. Miksi kasaisin itselleni paineita. Sen sijaan ajattelen joka aamu, miten aion kunkin päivän viettää. Tänään käyn lenkillä, tänään en polta tupakkia, tänään en juo alkoholia. Kun suunta on sama kunakin aamuna, jonkin ajan päästä alkaa huomata, että tuloksia alkaa syntyä.

Rakkauden kaksoiskäskyn toinen osa kuuluu; “Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”. Olen ajatellut yksinkertaisessa mielessäni, että itseni rakastaminen tarkoittaa itsestäni huolehtimista. Millaista rakkautta voisin osoittaa toisia ihmisiä kohtaan, jos kohtelen itseäni huonosti? Eikö meidän ensimmäinen tehtävämme olisi siis keskittyä huolehtimaan ensiksi itsestämme js sitten kun se “työkalu” on kunnossa, opetella rakastamaan ja palvelemaan lähimmäisiämme.